20. heinäkuuta 2016

Kesää


Mietin, että mitä kaikkea ihanaa päivittäisin kesäkuulumisina.
Meidän perheen kesälomaan on mahtunut ihana määrä arkisia iloja (eniten niitä) ja sitten vähän myös sellaista mukavaa, jota ei arkena jaksa tai tule järjestettyä,


Viimeiset pari päivää on hurahtanut naapurien tykönä. Olemme päässeet nauttimaan naapurien kanssa mökkielämästä ja sitten kävimme yhdessä pienellä maakuntareissulla. 
Ilo ja onni kun hyvä seura on tarjolla ihan kivenheiton päässä ja vielä samanhenkistä!





Mökillä vierähti koko ilta ja harvinaisen ihanaa on seurata, miten kaikilla lapsilla menee leikit hyvin yhteen ja he nauraa kikattavat yhtenään. Aikuiset ei kyllä juurikaan jää kakkoseksi, vesisota ei ollut pelkästään lapsille mökkireissulla.


Mutta suuntasimme siis kaikki tänään yhdessä tuumin Punkaharjulle ja Savonlinnaan.
Punkaharjulla kävimme Hepokatissa, joka on kyllä aivan hurmaava paikka viettää päivää suhteellisen kivan ajomatkan päässä. Perhelippu, joka oikeutti eläinten paijaamiseen ja pihaleikkeihin sekä miljöön tutkimiseen maksoi 10 euroa, ja on voimassa vuoden! Kyllä, sillä voi käydä rapsuttelemassa eläimiä ja touhuamassa useamman kerran kesässä.


Hepokatissa on ihana maalaismiljöö, ja lapset saavat huoletta leikkiä ja käydä katsomassa eläimiä. Nyt ainakin oli mahdollisuus osallistua "opastettuun kiertoon", ja esimerkiksi lampaita sai syöttää kuivilla leivänjämillä. Ja kanoja vesiheinällä.

Piha-alueella on mahdollisuus pelata fudista, erilaisia pihapelejä ym. Pihalla on leikkitraktoreita, iso ihana keinu, leikkimökkejä, aitoissa on leikkihuoneita. Lounas oli ihanaa kanakeittoa ja suht edullinen, se sisälsi tuoreet sämpylät, kahvit ja lapsille jäätelöt. 


Hepokatista on noin 30 kilometriä Savonlinnaan, ja siellä suuntasimme Pikkukakkosen puistoon leikkimään ja sen jälkeen satamaan jäätelölle sekä kesäherkkujen ostoon. Lopulta syötiin muikkuravintolassa muikkuja ja ranskalaisia, ravintolaterassilla vierähti melko pitkä aika! Reissusta on paljon kuvia, mutta eivät blogikelpoisia, sillä ovat melko tapahtumarikkaita.

Suosittelen kuitenkin Punkaharjua ja Savonlinnaa kaikille vaikka vähän kauempaakin, alueellahan on vielä rutkasti muutakin nähtävää.


Ennen näitä paria päivää lapset olivat mökillä isovanhempien tykönä, kun kävimme pariskuntareissulla Helsingissä. Instagramissa onkin kuvia reissusta, ja siellä ehkä tulee helpommin julkaista arkisiakin kesäkuulumisia.


Tuntuu, että voisin lomailla ainiaan!
Miten ihanaa onkaan nukkua aamulla pitkään ja vaan antaa päivien soljua.
Ne lomapäivät on kaiken tohinan keskellä parhaita, kun vaan ollaan tekemättä.


Jotenkin ne hetket, kun yksi piirtää omassa kammarissaan, toinen keittelee kahvia keittiössä, yksi pelaa fudista pihalla ja itse plärää Eeva Kilven runoja tuhannetta kertaa läpi katsellen muun perheen touhuja ovat täynnä onnea.


Pieniä hetkiä, suuria muistoja. Mietimme aiemmin, että ollaanko me tehty tällä lomalla juuri mitään, kun ei ole käyty perinteisiä huvipuistoreissuja lasten kanssa (meidän lapset ei juuri viihdy laitteissa).
Kun katselin kesäkuvia niin huomasin, että loma on kyllä ollut aika toiminnantäyteinen.


Se on vaan keskittynyt pitkälti niihin asioihin, joita teemme pienissä määrissä arkenakin.
Ja huilaamiseen.
Kesäherkkuihin.
Yhdessäoloon.


11. heinäkuuta 2016

Pöytää ja pihamaata




Lupailin instagramin puolella saada piakkoin kuvatuksi uuden terassipöydän.
Napsin tänään kuvia vähän pihalta huvikseni, joten samalla napsin pöydästäkin




Pöytähän on paremman puoliskon itse rakentama. Haapalankut päällä ovat maalta, ne on saatu kallisarvoisena lahjoituksena, sään tehtyä vuosikausien mittaan niille tehtävänsä.



Muuten runko on ihan peruspuukauppatavaraa ja rakkaan kätösin koottu. Huomaatteko, puhun rakentamisesta hienoin termein. Peruspuukauppatavaraa. Pöydästä tuli juurikin niin hyvä kun toivoa osasin vaikka en edes kauheasti ohjeistanut. Ensimmäisen viikon satoi vettä pöydän rakentamisen jälkeen, joten siitä on nautittu vasta sittemmin, auringon saavuttua, enemmin.


Olin alunperin suunnitellut pöydän ympärille mustia rautatuoleja, mutta en löytänyt mieleisiä varmasti säänkestäviä ja toisaalta hintaluokaltaan tähän tarkoitukseen sopivia, joten haimme nämä nykyiset punostuolit (mustat nekin kyllä) Jyskistä melko edulliseen hintaan. Kaipasin jotain kontrastia, joten musta oli hyvä valinta.


Pihamaalla ei muuten olekaan tapahtunut muuten kuin hengailua ja rikkojen kitkentää toisinaan. 
Mutta jo ruokapöytä terassilla on kyllä lisännyt käyttömukavuutta, tätä ennen meillä oli vain pieni kahvittelupöytä.


Nyt ulos saa katettua ruuat ja tekee mieli pyytää hyvillä säillä ihan kahvivieraitakin.
On paistettu myös pannaria ja mustikkapiirakkaa terassikahveja varten.


Toka lomaviikko pärähti tänään käyntiin. Vielä kolme edessä. Nyt yritetään nauttia niistä asioista, jotka on omissa käsissä valita. Tässä on joutunut taas taipumaan sen tosiasian alle, että aivan kaikkeen ei pysty itse vaikuttamaan, ja joitakin välttämättömiä vieraita ei elämäänsä kaipaisi. 



Mutta maahankin tallattu kasvaa uudestaan. Jokainen päivä kasvattaa meissä jotain, aivan niinkuin puutarhassakin on sama laki, joten jossain mielin nöyränä on vaan jaksettava ottaa vastaan, mitä vastaan tulee. 


Näissä hiukan haastavissa mietteissä, sen enempää avaamatta jätän teidät tutkiskelemaan kuvia pihasta ja pöydästä; joskus tekee mieli vaikka ihan vaan miettiä niinkin simppeleitä asioita. Vielä parempaa on joskus olla miettimättä aivan yksinkertaisesti yhtään mitään, joten siihen tyhjän mielen tilaan koitan itsekin vielä hetkeksi pian päästä!

Mukavaa viikkoa kaikille!



6. heinäkuuta 2016

Haittaako jos sataa?


Periaattessa lomaan kuuluu hyvät ja aurinkoiset kelit, ainakin muualla kuin Suomen kesässä.
Koska nyt on sattunut kuitenkin syntymään Suomeen, kannattaa olla menettämättä toivoaan, jos ilmat ei ihan vastaakaan mielikuvia.


Totta puhuen, oon ollut ihan hyvilläni jopa ensimmäisen lomaviikon sateista. Sopii tähän helposti melankoliaan taittuvaan suomalaiseen mielenlaatuun vetäytyä vaikka keskellä upeinta keskikesää villasukat jalassa miettimään elämää ja syntyjä syviä.


Niinpä meillä on kulutettu kirjoja, mediaa, pikkulegoja ja majanrakennustarpeita enemmän kuin tarpeeksi. Välillä on vähän piipahdettu kuluttamassa mediaa ihan leffateatterissa sekä laiskuuden puuskassa pidetty yllä kansantaloutta ravintolassa syöden.


Tänään luin 450 sivua Eeva Kilven runoja, vain koska minulla on aikaa.
Mahtavaa!


Kahvit on lähes koko ajan pannussa, ja tekisi mieli leipoa korvapuusteja. Musiikki pauhaa, Spotify tarjoaa soittolistoja juuri tähän tunnelmaan pilvin pimein, joskus jätetään sanat pois.


Äsken käytiin kastelemassa pihalla ulkovaatteet ja pesuhuone näyttää ihan samalta kuin syksyllä päiväkotipäivän jälkeen, kun sinne on kuoriutunut ulkovaatevarustus. Saatiinpa kulhollinen mansikoita syötäväksi ja pelastettiin kesäkukat hukkumiskuolemalta (ne jotka oli hengissä jotenkin edes) katoksen alle. 


Sade ropsuttaa ikkunoihin, mitään ei ole pakko jaksaa, tuikkulyhdyt palaa iltaisin,
sauna lämpenee, kirjat tuoksuu ihanilta ja lapset jopa leikkii keskenään.

Tsemppiä niiden sadepäiviin, joille tämä ei yhtä hyvin sovi! Täällä ladataan mielellään näissä fiiliksissä ekalla lomaviikolla, sopii paremmin kuin hyvin!

3. heinäkuuta 2016

Lomalla


Parasta on ehdottomasti jo nyt ensimmäisen viikonlopun jälkeen todella hitaat aamut.
Tunne siitä, että jos jotain ei ehdi, se ei ehkä ole lomailun kannalta tärkeää.





Aamulla nautin siitä, että meidän ei tarvitse lähteä kiireellä, Kotona ei ole paikat koko loman aikana varmaankaan tiptop, koska kaikki jää vähän kesken koko ajan, Mutta ei haittaa. 
Tällä lomalla tavoitteina on se, että se soljuu eikä ole liian ohjelmoitu.


Ekana viikonloppuna pääsin ystävän kanssa juhlimaan loman alkajaisia, mutta silti ehdimme maalle nauttimaan paarmoista ja hyttysistä. Eli miehet touhusivat puusavotan parissa, ja me lasten kanssa ihailtiin ympäristöä.


Tehtiin maailman helpoiten valmistuva mansikkakakku, relattiin, heiteltiin frisbeegolfia, ja kerättiin kukkia.


Kukkia riittikin kyllä ihailtavaksi, oikein kukkameri ympärillä sai ainakin hetkittäin unohtamaan nuo paarmat ja hyttyset. Niitä riitti kyllä vaikka muihinkin maailmankolkkiin lähetettäväksi.


Ella on meillä kukkaistyttö, ja haluaa aina puutarhoille sekä kukkakauppaan mukaan ja mieluiten pienen kimpun taikka kukan myös omaan huoneeseen hoidettavaksi. Ellan paratiisi siis.


Ensi viikolla sataa kuulemma. Arvatkaa haittaako?
Mulla on hyvä kirja kesken. Jälleen pino uusia pehmeitä sisustustyynyjä sohvilla.
Kaapissa rapisee lempparinäkkäripaketti ja tuikkulyhtykokoelma kasvoi jälleen yhdellä kipolla.
Eiköhän noilla saa lomatunnelman aikaiseksi.


Kuperkeikkojakin on aikaa tehdä vaikka kuinka!
Me nautitaan sadepäivistäkin!
On heinäkuu. Kesä. Loma. Loma.