1. joulukuuta 2013

Ensimmäinen adventti


 Ja lunta tulee taivaan täydeltä!
Aikaiset lapset on herättäneet jo kukonlaulun aikaan, joten ensimmäisen kynttilän sytyttämisestä,
ensimmäisestä kalenterin luukusta ja hämyisestä tunnelmasta on nautittu jo aamutuimaan.


Tästä se Joulu alkaa!


Kohta lähdetään koko konkkaronkka lumitöihin, kun saadaan vielä pedit pedattua ja viimeiset kupit kahvia nassuun! Päivemmällä saadaan sukulaisvieraita, ja sitten illemmalla taas valmistaudututaan tulevaan hoitoviikkoon. Viikonloput kuluu niin nopsaan!


Ja sainhan mie virallisesti laittaa esille jo sen kynttelikön! 
Ihanaa ensimmäistä adventtia jokaiselle!

28. marraskuuta 2013

Myönnän...



...Fiilisteleväni jo joulua kovin!
...Koristelleeni!


...saaneeni tänään hetken aivan omaa aikaa! Jes!
...Nauttivani siitä hurjasti!


...Olevani täynnä informaatiota uudesta työviikosta
...Olevani rättipoikki väsynyt uudesta elämänmuutoksesta
...Olevani onnellinen lähestyvästä viikonlopusta, jolloinka saan nähdä myös omia lapsia oikein kunnolla!


....että rönäsin jo kerran aamutuimaan pyörällä keskustassa
...saavani nastarenkaat
...käyttäväni kypärää


...että olen oppinut kymmeniä uusia nimiä
...etten muista niistä puoliakaan
...olevani vielä vähän puolittain hereillä informaatiotulvan keskellä

Myönnän, etten taida olla enää kotiäiti.
Taidan olla työäiti.
Enkä ehdi kaikkea. 
Blogi tulee tietenkin järjestyksessään ennen kotitöitä, joten niitä kai seuraavaksi!

Mitä teidän muiden viikkoon?



25. marraskuuta 2013

Joulukalenteri aikuisille


Leikin juju menee suurinpiirtein näin:
24 pussukkaa
Mies vastaa parillisten lukujen sisällöstä
Nainen vastaa parittomien lukujen sisällöstä


Eli tänä vuonna päätettiin vähän aikuisetkin yllättyä perinteisen suklaakalenterin lisäksi.
Pussukoihin sujautellaan milloin mitäkin, mitään ei tietysti voi paljastaa vielä.
Sovittu on, ettei mitään suurta, ja mitään painavaa pussukat ei kestä!


Mie oon ainakin ihan fiilareissa!
Tästä on hyvä aloittaa se aaton odotus!

24. marraskuuta 2013

Mikä viikonloppu!



Kyllä!
Mahtavaa!
Me oltiin miehen kanssa kaksin reissussa ja ihan kokonainen yö poissa kotoa lasten luota!
Nukuttiin, syötiin, juteltiin, hengattiin, nautittiin, mitä nyt aikuiset tekee...



Mennen tullen pysähdyttiin matkalla Porvoossa.
Siellä vaan on niin ihania pikku putiikkeja ja ihana miljöö!
Rakastettava paikka!



Perjantaina syötiin Helsinkiin päin ajellessa Hanna-Mariassa ihana ja maittava riisipuurolounas,
ja sunnuntaina käytiin kahvilla Cafe Helmi-kahvilassa.
Ja laahusteltiin, ihailtiin. 


Meillä oli matkan kohokohtana (ainakin itse myönnän aivan surutta) Juha Tapion konsertti
Savoy-teatterilla. Ja oon ihan myyty! Mahtava fiilis jäi tuosta konsertista, niin energinen olo!
Juha ja bändi sai kyllä fiiliksen kattoon! Ja tuntui, että oisin itkenyt ja nauranut välillä yhtäaikaa,
siltä varmaan näytinkin! Viis siitä, ihanaa oli, kannatti ajella viettämään parisuhdeaikaa jo tämänkin vuoksi...


Energiaa ja lepoa tarvitaankin tulevalle viikolle.
Nimittäin lasten hoitokassit on pakattuna ja äitin työreppu myös.
Se olis niinkuin viitisen vuotta kotiäitiyttä eväinä tossa repussa ja aika uusille ulapille!
Lapset on jo konkareina harjoitelleet vähän hoidossa viime viikolla, ja tykkäävät hirmuisesti.
Minua JÄNNITTÄÄ ja niin hirmuisesti!
Mutta odotan innolla, valmiina ollaan!


Kaiken tän keskellä iski tietenkin lauantai-iltana kotosalla paniikki,
et mites se joulu?
No reippaana tyttönä pystytin sen jo nyt, et on sitten valmiina aina työpäivän jälkeen!
Eihän siinä, siitä kuvia myöhemmin!


Yllä oleva näkymä muuten hotellin ikkunasta, 
ei hassumpaa?
Helsingin yllä oli hyvä olla, mutta niin on kyllä kotonakin!

Toivottakaa mulle hei rutosti onnea, sitä saatetaan tarvita!
Ihanaa tulevaa viikkoa jokaiselle!

20. marraskuuta 2013

Niitä on jo vähän kaikkialla...



SSSSHHH!
Ihan hiljaa niin voit kuulla niiden tepastelevan.
Oikeasti ei tarvitse olla edes hiljaa, nämä tontut kuulet varmasti!



Niiden kuiskutus kuuluu naapuriin saakka,
käkätyksestä puhumattakaan!
Niiden tappelut sen sijaan raikaa kylille saakka!
Ei jää toisen kädestä viedyt lelut kellekään epäselväksi!


SSSSSHHHH!
 Nämä tontut ovat huolimattomia kuin mitkä.
Eivät laske jäähyjen, rötösten taikka syötyjen keksien määriä ollenkaan!
Ne eivät jätä palkitsematta sellaisiakaan, jotka eivät ehkä sitä ansaitsisi.
Kaikessa possuilussaan nämä suloiset tonttuset ovat pyyteettömiä...


Khihihi khäh!
Näitä rakastettavia pikkutonttusia naurattavat tasapuolisesti äitien sekä isien hassut nenännyrpistykset, vaivihkaa lasketut ilmapaukut taikka pieleen menneet makkarakastikkeet.
Ne eivät ymmärrä huumorin puutetta siinä, kun tämähdät pyllylesi istuessasi harhaan.
Niitä naurattaa sadut, hölynpölyt ja ihan vaan muiden tarttuva hekotus.


 Ne kiehnäävät, pussaavat, rakastavat, vaativat huomionsa.
Ne kietovat kätensä herkullisesti kaulaansa juuri silloin kun olet kilahtamispisteessä, ottavat sen viattomimman ilmeensä ja kuiskaavat; "Mä lakastan sua niin hilveästi!"

Jos maailma olisi vähän enemmän lasten kaltainen paikka, olisi se kaikessa moninkertaisuudessaan yksinkertaisempi. Joku tutkimus taisi tiivistää sen niin, että lapsi nauraa päivässä USEITA SATOJA kertoja, aikuinen korkeintaan kymmenen.

(Punainen pallotrikoo ostettu lähikylän kangaskaupasta äitin rokulipäivänä ja muuntui suloisiksi tonttulakeiksi jo vähän ennen aikojaan. Ja on meillä supistu!)

18. marraskuuta 2013

Ystävät hyvät tietävät sen, leikki on puuha myös yhteinen!


Meillä on tällä hetkellä suuressa suosiossa leikit, jossa käytetään rooliasuja.
Lapsilla. (Piti lisäämäni.)
Näitä on sitten hankittu käytettynä ja ommeltu, tehty soveltaen.
Tämän työliivin ajatus lähti alunperin edellisen postauksen Ellan taskumekosta.
Leevi nimittäin kertoi, että tarvitsisi työkaluille paidan missä on paljon taskuja.


Ideaa pääsin koittamaan toteen, kun meidän pyydettiin suloisen pojan 3v. synttäreille.
Päätin tehdä lahjaksi tällaisen Puuha-Peten liivin, vähän suloisemmilla väreillä, kun työliivit usein on.
Ihan hyvä tuli prototyypistä ja Leevi vannotti, että tahtoo samanlaisen. Eli äitillä on vielä hommia tiedossa.
Myöhemmin tuli mieleen, että jos tahtoo päästä "helpolla", lasten heijastinliivistä saisi muokattuna leikkeihin varmasti hyvän työliivin. Tää on nyt tällainen juhlapäivän työliivi.


Tarkoitus oli laittaa keskelle vetoketju lapsen pukemisen helpottamiseksi, mutta niitä ei ollutkaan avomalleina enää lootassa. Myös viimeiset kanttinauhat tuhoutuivat tähän prototyyppiin, joten pitännee hakea niitä kaupasta lisää.
Olisiko tästä teidän mielestä joululahjaideaa pienille pojille?
Taskuun sujautettiin tietenkin Puuha-Pete karkkiaskeja!


Meillä on jännät paikat tulossa.
Menossa. Koko ajan.
Arki hektistyy.
Mutta nyt meinaan vielä nauttia hitusen kahvikupin ääressä.
Hauskaa maanantaita Puuhapeteille ja muillekin!

15. marraskuuta 2013

Tyttöpoweria perjantaihin!


Yhdentekevää mikä on epäoriginaalia
kaikki on lainattuu, pitäähän perinteit vaalia
Ihan sama virtaako Iijoki vai Ararat
pastissin pastissin pastissi ja lainaideat
En oo mikään perse, oon mieluummin persoona
jättäkää mut pois miss pop -kilpailuista

Terkut hiekkalaatikkojen reunoilta
tulkaa tekeen meidän kaa rakkauden hiekkakakkuja


Kun on saanu aina alottaa kaiken alusta
ei oo näkyny tyhjän paperin kauhua
Kaikki kel on sakset osaa leikata
jos mokaatte, kukaan ei muista sitä huomenna
Kannattaa kokeilla itsensä häpäisyä
siihen ei kuole, kokeilin, oon vielä hengissä

Tehkää ite kaikki ihan alusta
niin se on ajankuva päivänkuva hetkenkuva omakuva


 Sua ei ole tehty kenenkään kylkiluusta
ei raudasta tai puusta
Miten tyttöjä tehdään
No ne on toisia aineita mistä tämmöset koostuu
Värikkäit palikoita rakentaa oma torni
kun juomakulttuuriperhe kasvattaa
Tehän ootte jo oikein
kun te ootte vaan just noin
Kaikki mitä te teette
ja se miten te ootte
Hunninko maailmankartalle


No näihä se on!
Jang ei ole mitään ilman jinnii
ei maailma oo mitään ilman naista
kehotanki joka pimuu ja mimmii
a-antakaa kuulua ja antakaa haista, joo
tääl ei sitä tarvitse anteeksi pyytää
millään tavoin ikinä ujostella, että
ootte täydellisiä noin
voitte tehdä ja mennä
nainen, sanon sulle: Uneksi, lennä!
Sä voit tehdä ja mennä
nainen, sanon sulle
hei mä sanon sulle: Uneksi, lennä!



 Sua ei ole tehty kenenkään kylkiluusta
ei raudasta tai puusta
Miten tyttöjä tehdään
No ne on toisia aineita mistä tämmöset koostuu
ne kasvaa miten sattuu
kun marttyyrimadonna
ja pyhä virtahepo ne kasvattaa
Tehän ootte jo oikein
kun te ootte vaan just noin
Kaikki mitä te teette
ja se miten te ootte
Hunninko maailmankartalle!


Pienempää, myöhään, vähemmän, puolet
Sua ei ole tehty kenenkään kylkiluusta
ei raudasta tai puusta
Miten tyttöjä tehdään
No ne on toisia aineita mistä tämmöset koostuu
ne kasvaa ihanaksi
ja pärjää pakon eessä
kun itsensä ne itse kasvattaa

PMMP:n TYTÖT-laulu on täynnä sanomaa, jota haluan viestittää kaikille tytöille ja varsinkin omalleni!
Mekot ommeltiin jossain päiväuniajan tietämillä molemmille meille tyttösille kierrätyskankaista.
Ellan taskupalat tilkkuja!
Kuunnelkaa vielä se biisi tästä KLIK!