Kummilahjat 2015

Meillä yritetään muistaa kummeja jouluisin.

Tänä vuonna kummeille lähti/lähtee pieniä joulukoristeita.

Joskus, kun lapset oli pienempiä, he suttasivat taikataikinasta hirvityksiä, joita kummit joutuvat kutsumaan aarteiksi.

Nyt sain hyvän vinkin kauniista vaaleasta soodataikinasta, ja päätimme uusia episodin, jossa kummit näyttävät ilahtuneilta, mutta piilottavat lahjuksensa kaapin pohjalle.

Soodataikina:

2dl soodaa

1dl maissitärkkelystä

1,25dl vettä

Laita maissitärkkelys, sooda ja vesi kattilaan. Sekoita ainekset keskenään ja lämmitä miedolla lämmöllä, kunnes taikina kiinteytyy. Siirrä kiinteä taikina kulhoon ja peittele kostealla liinalla. Massa on valmista muotoiltavaksi jäähdyttyään. Kauli soodataikina mielellään muovialustan tai liinan päällä noin 0,5 cm ohueksi levyksi. Paina kuvioita pitsiliinalla tai kuviolautasen pohjalla (esim.kastehelmi) ja muista tehdä reijät ripustuslenkeille. Anna valmiiden koristeiden kuivua yön yli huoneenlämmössä tai 75 asteessa uunissa noin 1h. 

Meillä on vain yksi kastehelmen tuikku, joten se ajoi asiansa, vaikka siinä ei ole ihan niin kivaa kuviota, kuin astiastossa. Pylpyrät jäi haaveisiin.

Itse ihastuin näihin sooda-askarteluihin, kun sain työkaverilta muistamisen, johon oli tällainen väkerretty. Nämä koristeet huolisin omaan kuuseeni kanssa.

Lisäksi nämä olisivat kivoja paketeissa ja korteissa myös.

Ehkä ensi vuonna.

Lapset innostuivat myös sooda-askartelusta, ja vaativat vielä uutta taikinaa ennen joulua.

Saa nähdä ehditäänkö vielä toinen taikina tehdä, kaiken muun hulinan keskellä.

Astetta arkisempaa puuhaa

Meillä on palattu arkeen kaikkien lomailujen ja matkojen ja jussien jäljiltä.

Perheen isännän lomakin on alkanut, mutta katkeaa jo heti alkuunsa pari kertaa työjuttujen vuoksi.

Tulee kotipäiviä ja tulee sateisia sekä pilvisiä päiviä.

Niitä tänä kesänä onkin ollut ja ennustusten mukaan vielä tulossa.

Tarvitaan tekemistä.

Me on tehty vaikka mitä arkista, jotta saadaan päivät kulumaan ja saadaan vaan olla kotosalla.

Olin aivan unohtanut kotosalla vesivärit, askartelut ja muovailut työaikana.

Nyt niitä muistoja on vetristetty.

Pitkästä aikaa tein siis itse myös muovailuvahaa.

Lapsista on kiva "tehdä taikinaa".

Ja tekemistä taas riittää - ainakin parin kahvikupillisen verran.

Etsin blogista vanhaa postausta tästä muovailuvahan ohjeesta.

Löysinkin.

Leevi on kuvissa niin pieni, asumme eri paikassa, kaikki on aivan erilaista.

Paitsi tietenkin se muovailuvahataikina.

Nyt muovailijoitakin on jo kaksi.

Oon voinut siis taas jatkaa ajan kulumisen päivittelyä!

Nyt me siirrytään päiväruuan pariin, mutta alla vielä kuvan muodossa muistutukseksi ohjeet, jos joku haluaa kanssa muovailla. Tää muovailuvaha on todella ihanaa, koska ei tahmaa, ei sotke ja on todella "löysää" ja helposti muovattavaa. Sopii siis pienille aloittelijoille, kun vaan vahtii vieressä, ettei maistella...

Työvaiheineen vanhan postauksen ja pienen Leevin löydät tästä, Klik!
Nykyisin vaan en enää keitä taikinaa, vaan heitän kuivat aineet sekaisin ja sitten kiehuvaks keitetyn veden elintarvikevärin kanssa päälle ja sekoitan. Lopuksi öljyä!

Muovailun iloa kaikille!

Perunalla ja kakkupaperilla

Ystäväni osti pojalleni joululahjaksi ihanan DIY-lahjan.

Puumiekan ja maalit jolla sen saa tuunattua omakseen.

Miekka on maalaamatta, ja äiti katala pöllinyt lapsen tarvikkeet.

Kaikkea hauskaa saakin aikaan perunalla ja kakkupaperilla.

Lasilyhty joutui kakkupaperin käsittelyyn.

Peruna sai kohteekseen ensin kankaan, mutta tiedänhän ettei akryylit siinä pesussa pysy.

Pitää ostaa tähän hommaan sopivia värejä niin saa kaikkea hauskaa aikaiseksi.

Sopii lapsille ja lapsenmielisille.

Ihan itte tein.

Koristepaperia.

Tulikin muuten aika veikeetä, ja se joutui kärsimään pikkueteisen komuutin oven koristukseksi.

Helppo vaihtaa tuokin stailaus, eli en vetänyt lakalla kiinni.

Tää on virallisesti nyt meidän kodin mustavalkoisin tila.

Tajusin vasta jälkikäteen.

Täytynee ostaa myös värillisiä maaleja!

Tähän jää koukkuun!

Mitä mää vielä voisin tuunata???

Joululahjoista

Tänä vuonna joulukukiksi lähtivät aiemmassa postauksissa esittelemäni 

Kahvikuppi-kynttilät

Niiden lisäksi käsintehtyjä lahjoja oli varmasti edellisvuosia vähemmän, kun viimeinen kuukausi on ollu työelämään uudelleen asettumista sekä sen ja arjen yhteensovittamista.
Jotain on kuitenkin ehditty näpertää mielen rentouttamiseksi.

Alla voit selata joulunalusen tuotoksia siltä osin, kun niitä on muistettu kuvata.

Perusompeluksia; paitaa ja housua.
Pienille tytöille leikkeihin teepusseja.
Isommille koruja ja pussukoita.

Ompelusettiä pienelle tyttöselle ja sen siskolle kassia roijattavaksi.

Toivottavasti lahjan saajat löytävät riemua lahjoistaan.

Aikaa niihin on laitettu ja tänäpäivänä aika tuntuu olevan arvokkain lahjoista.

Mikä oli sinun lempparisi paketeista?

Kommentoi  kommenttikenttään, niin arvon jotain suloista, en vielä tiedä mitä! :)

Itsellenikin ylläriarpajaiset ovat vain kirjautuneille, kommentoiville lukijoille,

mahdollisuus yhteen arpaan! :)

Arvonnan viimeinen päivä on 31.12, ensi vuonna joku siis saa yllärin!

Onnea kaikille mahdollisille osallistujille!

Kuppikynttilöitä

Työt ja joulujutut vaatii veronsa, ja tänään on aika väsynyt olo.

Myöhäiset illat ja häslinkipäivät töissä ei osu yhteen, mutta toisaalta, ne muutama päivää lomaa vaan tuntuu entistä paremmalta. Ja itseasiassa kummallisinta on, etten ole kummastikaan saanut asioita Joulua varten aikaan, mutta sillä vieraalla on tapana tulla ilman valmisteluitakin! Pitää yrittää ottaa viikonloppuna rennosti, 

jouluviikolla käyn kuitenkin parina päivänä töissäkin...

Jotain on kuitenkin tehty, ja niistä meidän perheen jouluviemisinä (ehkä vähän lahjoinakin) toimii nämä kahvikupposiin uudelleen steariinista valetut kynttilät. Helppoa ja hauskaa puuhaa, tosin onnistuin itse olemaan vähän sotkuinen tuossa puuhassani. Ja kynttilät vaativat kahden sulatuskerran, sillä ensimmäisen valun kuivuttua kynttilät valuivat melkoisesti kasaan, ja ainesta oli lisättävä. Eli ihan edellisenä iltana ennen viemisiä ei kannata toimeen ryhtyä. Ellei sitten ensi jouluksi ;)

Joka tapauksessa, minusta näistä tuli yltiöspöjä, pakko jättää itsellekin näitä muutama.

Ja kavereille sanoin, että kuppi ojossa sitten askarteluiltaan niin saavat uudet valut tilalle ;)

Nyt täytynee lähteä töihin, kun sellainen on siunattu itselle, ja toivotettava kaikille teille touhukasta mutta sopivan rauhallista jouluista viikonloppua!

Ps. Kastellin kuvakilpailussa saa tykätä meidän kodista, KLIK!

Joulun tunnelma?

Mie pistin ylläolevan tuntuiset kortit postiin tuttaville, niille joille muistin. Tulin töistä kotiin sinä päivänä kun ne piti lähettää, ja raapustin paniikissa kuoriin jotakin. Kortit ovat olleet pitkään tehtyä, mutta se osoitteiden kirjoitus ja postitus jäi nyt sitten taas viimetinkaan. Vaikka päätin ryhdistäytyä edellisistä vuosista.

(Nappasin teille aamulla huonon kuvan ikäänkuin todisteeksi siitä, että oon ihan totta rymynnyt

emännänkaapin takaisin keittiöön....)

Miulla on hävinnyt tuon kurjan ilman myötä joulufiilis. Jos joku on pöllinyt sen, palauttakoon välittömästi.

En kestä tätä samaa harmaata olotilaa, joka vallitsi pitkään syksyllä!

Joku vois myös palauttaa eidän pihamaan lumelle, ei ole kiva kun ruoho kasvaa keskellä joulun aikaa.

Toki ymmärrän, ettei kukaan jaksa lukea tätä valitusta, mutta tuo ilma nyt vaan vaikuttaa tän rouvatontun mieleen niin vahvasti, että sylettää!

Illalla pistän kaihtimet kiinni, glögin pannuun, joululaulut raikaamaan ja käperryn vilttiin.

(Lapset taitaa tietää paremmin!)

Ja eiköstä tässä olekin ihana tonttumuori? Tai neidiltä se miusta vielä vaikuttaa, sellaiselta hupakolta vähän! Tilasin sen eräältä käsityöihmeeltä, ja se on kyllä ansainnut paikkansa jo monessa paikkaa meidän taloutta.

Suloisimpia näkyjä lienee se, kun tytöntyllerö sieppaa sen kainaloonsa kahtomaan hoitopäivän jälkeen pikkukakkosta. Mokomat tontut! 

Joulukalenteri aikuisille

Leikin juju menee suurinpiirtein näin:

24 pussukkaa

Mies vastaa parillisten lukujen sisällöstä

Nainen vastaa parittomien lukujen sisällöstä

Eli tänä vuonna päätettiin vähän aikuisetkin yllättyä perinteisen suklaakalenterin lisäksi.
Pussukoihin sujautellaan milloin mitäkin, mitään ei tietysti voi paljastaa vielä.

Sovittu on, ettei mitään suurta, ja mitään painavaa pussukat ei kestä!

Mie oon ainakin ihan fiilareissa!

Tästä on hyvä aloittaa se aaton odotus!

Jouluaskartelut

Jopas oli Viikonloppu!

Vauhtia ja tekemistä piisasi, kaikessa mukana tietenkin tuo oma parivaljkakko, kun mies matkusteli Norjassa viikonlopun. Rentoutuminen tapahtui siis lähinnä lasten ehdoilla.

Sunnuntaina juhlittiin Isänpäivää, meilä juhlat jatkuu iltasella oman perheen parissa vielä!

Onnea kaikki isät! Isät on mahtavia! 

Lauantaina sen sijaan olin mukana ystävän järjestämässä Jouluaskarteluillassa, tai pikemminkin koko päivässä, ja meiltä tempaukseen osallistui se kolme ihmistä. Aluksi näytti huonolta; pakkaaminen, pukeutuminen ja aamu kotosalla näytti siltä, ettei ehkä kannattaisi lähteä ollenkaan.

Paikan päällä onneksi kaikki sujui äidin silmin ainakin mahtavasti; lapset keskittyivät askarteluihin, muiden aikuisten omimiseen, syömiseen ja pienin jopa otti unet kylässä. Äiti antoi koneiden laulaa, sen minkä ehti.

 Ystävälläni on hyvät tilat järjestää tällaisia ihania askarteluiltoja, 

ja oli ihanaa, kun hän oli valmistellut meille oman tilan. Pöytiä, pehmeitä sänkyjä sohviksi, askartelutarvikkeita hurjasti! Niillä olisi varmaan koululaisryhmä askarrellut vuoden, haha! :)
Ihana valikoima kuitenkin.

Lisäksi kaikilla (lukuisilla, meitä oli 4+2) oli omat kamppeensa mukana!

Tärkeintä ei ollut tuotosten määrä vaan mukava seura, 

ideoiden jako ja se tunnelma, että aika sekä paikka on vain tätä touhua varten.

Ja tietenkin ruoka!

Meitä hemmoteltiin herkuilla, ja ruokapöydästä noustuani olin varma, etten kykene enää mihinkään projektiin, niin täynnä olin herkkuja, lepuskoita, glögiä, kahvia ja suklaata! 

Paikalla olijat saivat ainakin aikaiseksi:

-Erittäin hankalan paperitähden, lopulta kolme...

- Spraymaalatun henkarin (Kyllä!)

- Sydännauhaa joulukuuseen

-Tyynyliinoja jouluun

- Koukuttuja joulukuusenpalloja

- Joulukortin runkoja

-Tiskirätin

- Kassin

-Paidan, teepusseja, pussukan ja pikkukassin

Ja lapset kotiuttivat sellaisen määrän epämääräisiä tiedekokeiluja ja askarteluita, että niille tarvittaisiin

erillinen huone!

Ei siis turha päivä mitenkään, ja tällaista toivoisimme ehdottomasti lisää.

Nyt on tilanne kuitenkin se, että viikonlopun matalalennot pois kotoa vaativat kotia suorittamaan suursiivouksen.

Ja ehkä miuta neulomaan vielä tiskirätin pari.
Älkää kysykö, miksen voi tehdä mitään vaan yhtä. Haha!

Kohta olis jo aika opetella varmaan muutakin kuin neliötä.

Harjaantua.

Joka tapauksessa;

Ommelkaa, neulokaa, virkatkaa, koukutkaa ja askarrelkaa yhdessä!

Se on niin paljon mukavampaa kunnon seurassa!

Marttailkaa! 

Ihanaa Maanantaita! 

(Kuvat on todella heilahtaneita, liika innostus ja pimeys näkyy niissä mainiosti! Älkää välittäkö!)

Päivän askarteluvinkki

Ei muutakuin että

KEEP IT SIMPLE

Jaan teidän kanssa meidän Leevin idean tehdä hammastikuista tiipii.

Oikea pyyntö meni tikut kourassa niin, että voisko äiti näistä tehdä inkkareille

koteja? Että ne sotilaat vois hyökätä sinne ja sit kuitenkin asuakin niissä?

Osaatko äiti?

No hitto mikä haaste!

Todellakin osaan!

Ja hei, näitä vois tehdä kepeistä ja kankaista ja isompina, kaikenkokoisina! 

Ei miulla tänään muuta, aina tarvi ollakaan!

Viikonloppuja!

Tämä viikonloppu tuntuu hyvältä ehdottomasti.

Takanapäin on ulkoilua ihanassa syyssäässä,

onnenhetkiä.

Nyt saa lapsista mainioita kuvia luonnossa kun luonto on kauneimmillaan.

Nyt kannattaa myös kerätä talteen talvea ja myöhempää syksyn koristelua varten

luonnonmateriaaleja, kun ne ei ole vielä lumen alla tai litimärkiä.

Kannattaa myös heittäytyä kuin lapsi sinne keskelle lehtikasaa,

pyörittää lapsia halki ilman, istua vesilammikkoon.

Ystävän kanssa juteltua saldoa; pistää enemmän itseä likoon, 

pelkäämättä muiden ajatuksia.

Iltaisin saa sitten rauhassa etsiä ne villasukat jalkaan, katsoa töllöä, lukea tai vain olla,

ehkä sen supersöpön uuden täkin alla?

 Uusista vanhoista aarteista esittelyä kaipaa varmasti myös tämä ihana vanha 

Arabian maitokannu,

joka äitini luota löytyy vaaleansinisenä kukilla, ostin itselleni tämän suloisen lumppulasta.

Huopapalloja olen ryhtynyt jo neuloittamaan joulukuusta varten.

Vielä en ihan raaskinut kuusta sisälle käydä kaatamassa, niin saavat roikkua

Leevin sisälle roijaamissa kepin pätkissä.

Somat ja helpot tehdä.

 Ja tänään ilmestyi Juha Tapion Lapislatsulia.

Mieheni oli nero ymmärtäessään palautua töistä sen ja kukkien kera! 

Ihanaa, jälleen, taattua, mutta vivahteella uutta.

Raikasta uutta, näin ensikuulemalla.

Menen maalaamaan vähän terasseja lisää, meille kotiutui 9 litraa Kelohonka-sävytteistä terassiöljyä.

Siitä kenties kuvaa myöhemmin.
Illalla miehet Saipan peliin ja me taas kokoonnutaan katsomaan Vain Elämää!

Nauttikaa viikonlopusta!