Pienen pieniä ompeluksia

Todellakin, meillä on vietetty isäkuukautta.

Ennen sen alkua tuumin, että onpas minulla sitten aikaa ommella oikein sydämen kyllyydestä.

En ole ommellut juuri mitään. Ihan vähän vaan.

Mutta tänään parempi puolisko poistui tontille, jätti huushollin minulle.

Ja lapset tietenkin.

Ja arvatkaapa mitä? Sain kun sainkin ommeltua ;)

Mitään ihmeellistä en saanut aikaiseksi, mutta pitäähän tytön nukella olla jo vaatteita.

Kohtahan se on jo 1-vuotias tyttö, johan se tarvii..

Ei vaan, en uskaltanut aloittaa suuria projekteja, kun Ella nukkuu usein vain puolen tunnin päikyt.

Uskomatonta, mutta johtopäätelmä on se, että ehdin enempi kun olen yksin lasten kanssa.

Tosin; me on reissattu. Nähty ystäviä. Ulkoiltu. Siivottu kaappeja.

Ehkä se ennemmin selittää sen, miksi ompelukset on hitusen jäissä...

Loppuun vielä:

Kiitos tunnustuksesta Yomm!

Lämmitti mieltäni kovasti :)

Ei pöllömpi vapaapäivä :)

Tässä on meidän "paremman" välikausiasun virkaa toimittava takki.

Halusin yksivärisen, jotta voin kerrankin ylilyödä hattujen ja varsinkin kuviollisten, määrän.

Sain puolittaisen vapaapäivän, kun muut suuntasivat mummilaan, ja surauttelin läjän pipoja.

(Ja ehkä kävin kirpputoreilla ja kahvilassa, mutta sitä ei kerrota kellekään!)

Ensimmäinen pipo toimii kääntöperiaatteella, ja vaikka en niin pilkullisesta perustakaan,

niin ajatus on hauska! Jos toinen puoli likaantuu, voi toisen ottaa käyttöön ;)

Eikä kankaita olisi riittänytkään kokonaiseen hattuun, siis samalla vuorikankaalla.

Leevi täytti kolme vuotta, ja aloittaa jossain vaiheessa kerhon. Poika on todella ihastunut uuteen kerhoreppuunsa, pakkaa sen monta kertaa päivässä täyteen kaikkea mahdollista.

Ja hattuunkin syntyi siis pöllö!

Lisää pöllöjä ompelin Ellan huonetta somistamaan, kun löysin kerran eräästä antiikkikaupan korista läjän kankaita, joissa luki "Saa ottaa". Ja kun Leevillä oli aiemmin tästä valkoinen pöllö, niin siskolle kanssa.

Myös Ellan (tiedetään, olen ajoissa!) nukensänky sai uudet varusteet. Peittoa ja tyynyä..

Ja siitähän ne leikit syntyikin :)

Leevin mielestä on kivaa, kun on äiti ja vauvapöllö.

(Sen lisäksi on kiva metsästää pöllöjä pyssyillä; pojat!)

Ellan välikausiasuun ompelin myös hattuja. Nämä ei ole täydellisesti väriin sopivia, koska ikäväkseni en ole vielä saanut tuollaista hiekan väristä velouria/ joustista, mutta ongelma saattaa korjaantua pian.

Ja tein sen taas, lapset kun eivät olleet kotosalla...

Ensimmäisestä hatusta tuli melko sopiva, joskaan en ole kovin vakuuttunut tämän

Ottobren kaavan mallista, ja sen istuvuudesta.

Toisesta tuli iso! Varsinkin sydän keskellä on aivan liian iso näin pienen mallin päähän :)

Mutta ensi syksynä, ensi syksynä; ei tarvi sitten ommella niin paljon hattuja ;)

Mutta tänä kevääntä tarvitsee vielä siis ommella ainakin yksi pipa tähän pukuun! Ellei mummi sitten virkkaisi tai neuloisi oikean sävyisestä langasta??

Juhlan odotusta...

"Äitiiiiiii, kello käy!"

Kyllä meillä odotetaan huomista päivää.

On paistettu, sovitettu juhlakuteita,

on pyöritty ja kysytty malttamattomana joko.

Meillä siis tiedetään jo, mitä on synttärihäkärä!

Meillä on juhlittu leikkisynttäreitä,

keitetty leikkisynttärikahvit ja syöty leikkiherkut monta kertaa.

Mutta.

Pikkusisko tuli kuumeeseen.

Nyt meillä odotetaan ja mietitään mitäs nyt.

Perutaanko, odotetaanko?

Pieni mies ilmaisi ärtymyksensä ja totesi,

että Ellan voi hänen puolesta viedä vaikka roska-autoon :D

Juhlat kuulemma vietetään.

Paita ainakin on jo valmiina.

Kravatti ja hihat samaa tähtikangasta,

paidan etu- ja takakappaleet Eurokankaan palalaarista pikkupalloja :)

Jonkun sortin juhlat pieni mies kuitenkin huomenna saanee,

sillä ainakin isovanhempia on tulossa!

Hyvä niin, nimittäin täällä ollaan valmiina!

Leevi 3v. 8.3.2012 ! Onnea iso poika!

Soljuva Sunnuntai

Miekin päällystin kenkälootia, Leevi apumiehenä.

Näitä on nyt ollut blogeissa (Lumiketulla ainakin), ja ovat näyttäneet hurjan kivoilta.
Romulyylin blogissa oli myös itsetaiteltuja, sellaisia mie vielä meinaan tehdä.

Vaikka vanhoista lehdistä jos ei muuta.

Näihin saa kivasti kaikkea säilöön, eikä ole kalliita!

Leevi on kuumeessa. Korkeassa. Enpä muista ikuna ennen,

että meidän Leevi olisi kivunnut omaan sänkyyn lepäämään. Nukahtikin. Kaksi kertaa.

Me ei olla päästy kauniista Sunnuntaista nauttimaan ulos.

Lelulootiin me askarreltiin kuvia, jotta muistettaisiin paremmin mihin ne lelut kuuluuvat.

Kankaista ja tukikankaista, liimaharsosta.

Tikattiin käsin ne oikeisiin paikkoihin, Leevi vahti sängystä, et menee oikein.

Näpertelyä, hidasta ja soljuvaa, kuin tää koko päivä...

Pikkaisen huolta toisen olosta ja yllättävän paljon rauhallisia hetkiä.

Dvd-maratooneja lääkkeiden vaikutusaikana.

Pikkulegoukkojen järjestelyä ja osien etsintää.

Askartelutarvikkeiden lajittelemista.

Silittelyä, mehuttelua, nallekarkkeja ja kyyneleitä.

Kuitenkin ehdin päiväkahvien lisäksi ompelemaan itselleni aivan perustunikan.

Samalla kaavalla kuin aina aiemmin.

Ihanasta, ohkaisesta raitatrikoosta, joka tuntuu yllä taivaalliselta.

Paikallisesta Eurokankaasta ostettu, palalaarista.

Sovituskuvat on heikkoja, myönnän!

Tässä näkyy malli paremmin :)

Tällä kertaa en laittanut kumppareita lyhyisiin hihoihin,

ajattelin että olkootkin lepakkohihat!

Vaikea olla normaali näissä kuvissa :)

Mutta tämän malliset paidat on tulleet suosikeiksi tässä lähivuosina.... ;)

Niin mukavat päällä...

Aurinkoista Sunnuntaita kaikille teille! Nauttikaa ilta-auringosta miunkin puolesta,

mie juon kahvini ikkunasta kateellisena kurkkien ja ihan hitusen (ikävä kyllä) jo nenää niiskuttaen!

Onneksi jo Maaliskuu, ehkä näitä päiviä kauniita tulee lisää ja lisää...