Näytetään tekstit, joissa on tunniste Tuunausta. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Tuunausta. Näytä kaikki tekstit

27. helmikuuta 2014

Perunalla ja kakkupaperilla


Ystäväni osti pojalleni joululahjaksi ihanan DIY-lahjan.
Puumiekan ja maalit jolla sen saa tuunattua omakseen.
Miekka on maalaamatta, ja äiti katala pöllinyt lapsen tarvikkeet.


Kaikkea hauskaa saakin aikaan perunalla ja kakkupaperilla.
Lasilyhty joutui kakkupaperin käsittelyyn.
Peruna sai kohteekseen ensin kankaan, mutta tiedänhän ettei akryylit siinä pesussa pysy.
Pitää ostaa tähän hommaan sopivia värejä niin saa kaikkea hauskaa aikaiseksi.
Sopii lapsille ja lapsenmielisille.


Ihan itte tein.
Koristepaperia.
Tulikin muuten aika veikeetä, ja se joutui kärsimään pikkueteisen komuutin oven koristukseksi.
Helppo vaihtaa tuokin stailaus, eli en vetänyt lakalla kiinni.


Tää on virallisesti nyt meidän kodin mustavalkoisin tila.
Tajusin vasta jälkikäteen.
Täytynee ostaa myös värillisiä maaleja!
Tähän jää koukkuun!


Mitä mää vielä voisin tuunata???

16. helmikuuta 2014

Viikonloppuna


Ihailtiin ystävänpäivänä saatuja kauniita tulppaaneja...


Pysyttiin ruokavaliossa ja koitettiin tehdä siitä hitusen luksusta kauniiden astioiden ja hyvän kirjan avulla...
(Epätoivoista huijausta, mutta aamuvaaka lohdutti kilon painonpudotuksella)


Ystävä toi karhunpalveluksena ihanan tapettinäytteen, nyt on pakko päästä vihdoin tapiseeraamaan...


Lähdettiin elokuviin koko porukalla katsomaan Risto Räppääjää...
(Tietenkin kissakin oli mukana, allergiaperheen vaihtoehto!)


Nyherrettiin se tapetinpala keittiöön muistitauluksi vanhaan ikkunanpokaan kiinnittäen...


Levättiin useaan otteeseen, aina kissa kainalossa, eikä tarkoituksella ulkotakki päällä....


Aseteltiin supersuloinen tyynyliina tyynyn päälle ja sohvalle...
(Tää on kai se työäidin sisustusosio?)


Ja tietenkiin siivottiin kotia sen verran, et iletään viikon verran sotkea! 

Rauhallinen ja mukava viikonloppu!
Vietetään se samalla kaavalla loppuun! 

13. marraskuuta 2013

KOSKA meillä on Joulu?


Oon syyllistynyt haaveilemaan vaaleasta lumesta maanpintaan, harmauden päättymisestä,
sateen loppumiesta, pikkupakkasista ja ennen kaikkea Joulusta.
Mieli alkaa painumaan todella maahan tämän pitkään jatkuneen harmaan kauden päätteeksi.
Toistaiseksi olen onnistunut karkoittamaan pahaa oloa fiilistelemällä ja pysymällä mukavuusalueilla.
Mutta kyllä tämä jo ottaa luonnolle!

Joulua en ole vielä kotiin juurikaan laittanut, mutta kotia on riisuttu kukista ja värisekamelskasta, jotta saadaan joulun tullessa tupaan vähän seesteisempi ympäristö - ehkä.
Huovutin eilen illalla sohvannurkassa kuusenkoristeita ja kieltäydyin lähtemästä ulos.
Kylmää, viimaa, sadetta. En ole säällä kuin säällä ulkoilevaa tyyppiä.


Päivällä kärsin vakavista vieroitusoireista, kun en ollut ehtinyt tarttua kutimiin, neulaan taikka mihinkään sittemmin viikonlopun. Ensiapua tarjosi FB-ryhmästä tullut idea päällystää vähän jouluaiheisia kynttilöitä valmiiksi. Kyllähän nää teipit piristää kummasti metallikuorta. Ja selvisin iltaan sitten tällä pienellä puuhalla kotihommien lisäksi!


Hain postista myös paketin, jossa oli em. teippiä, ja sen lisäksi pari tonttua.
Todellakaan ei aio/aikonut jättää näitä vielä esille, enkä tohtisi, mutta meidän lapset omivat tontut samointein!
Isompi on nukkunut poikatonttu kainalossa ja pienempi tyttötonttu.
Näiden piti olla mun leluja! Kamalaa! 
Ehkä pitää ostaa lisää pari?


Ja kirpparilta löysin varsin soman jouluisen ja talvisen koriseen, joka tuo ihanasti mieleen vanhan ajan joulun.
Ihanan, vähän jo patinoituneen kynttilätelineen, johon sopii enkelikynttilät.
Joutuu varmaan ikkunaa koristamaan joulua lähempänä.
Nyt se saa ärsyttää miestä  ovenkahvassa.


On vaan niin, että en taida voida enää pakoilla.
Me käydään kaikki ihan ylikierroksilla sisällä, joten on pakko varmaan sitten mennä ulos.
Hui, mielummin menisin sohvalle, ottaisin mukillisen glögiä, peiton korviin ja puikot käsiin!
Jos kuulisitte tän metakan taustalta, ymmärtäisitte miksen kuitenkaan tee niin.
Jotenka, kaikille iloa harmauden keskelle. Me mennään pihalle!

24. lokakuuta 2013

Maalauksia ja muuta



Tämä torstain on todellakin ollut ankean harmaa.
Ankeudessa meitä piristi ystävä ja hänen lapsensa,
Päivä meni kuin siivillä.
Harmaan sijaan maalasin. Facebookissa esittelinkin jo yllä olevat tuolit ja niistä tuli mielestäni aika herkut.



 Ellan jo valmiiksi musta uunipelti sai pohjaansa liitutaulumustaa, siihen voi nyt riipustaa
reseptin taikka tervehdyksen.


Henkareista tuli turkooseja ja mustia ja mustiin saa helposti tavutettua koot, tai muuta mukavaa.
Pinterestin ideoimana ja monissa blogeissa näkyneistä Dinosaurus-purnukoitakin tehtailin samaan syssyyn.
Suurempiin en nyt ryhtynyt.


30 Joulukorttia tehtailin Pikku-Kakkosen aikaan.
Niitä en vielä paljasta, mutta tässä muutamia ideoita napattavaksi pakettikortteihin :)
Ompelukoneella ja paperista vaan niks naks sukkelaan.
Sopivan kotikutoista ja helppoa. 



Ja kyllä. Tämä naikkonen saattoi olla etuajassa, mutta viritin tunnelmavaloja.
Heti kun ilkeän, saattaa tämä viritelmä löytyä etukuistilta.
Jos olisin ollut yli-innokas, meillä olisi jo keittiöpurkissakin kyökin puolella valot,
mutta mitään en myönnä!

Nyt HARMAUTTA karkuun kaupoille, suurempaan cityyn.
Kattotaan, oisko siitä ensiapua tähän mökkihöperyyteen!
Kaikille harmaiden aatteiden kanssa taisteleville jaksuja pimeyteen! 

22. lokakuuta 2013

Kukkuluuruu!


Mitä kuuluu?
Meille kuuluu kiitos oikein hyvää.
Ompelin pinon tyynyjä. Tai empäs. Ompelin päällisiä.
Aikas jännä sävy on kulkeutunut meidän olkkariin!
En oikeis tiedä mitä tästä ajattelisin...
Mutta mahtuuhan tänne näiden kaikkien sekaan vaikka mitä!


Ompelusten lisäksi leivottiin lahjontamielessä tänään lasten kanssa muffareita.
Hoidin sekoittelut ja lapset siisti sillä varjolla huoneensa, et saavat näitä ;)
Taka-ajatuksena oli oman kahvihetken lisäksi saada syventyä hetki omiin proggiksiin,
kun näitä vedeltiin jälkiruuaksi.


 Ohje on tosi simppeli, helppo antaa vaikka lasten tehdä itsekseenkin.

3 dl vehnäjauhoja
1/2 dl tummaa kaakaojauhetta
2 tl leivinjauhetta
2 dl sokeria
2 tl vaniljasokeria
100g margariinia
1 dl maitoa/mehua
1 dl kiehuvaa vettä

Sekoita kuivat aineet kulhossa keskenään, lisää sulatettu voi, sitten maito ja sekoita tasaiseksi mahdollisimman vähällä vatkaamisella. Lisää kiehuva vesi ja sekoita sileäksi.
Vuoraa muffinssivuoan kolot halvoilla paperileivosvuoilla ja paista muffinssit niissä 200:ssa asteessa noin 20-25 min.


Yllä oleva vaihe on sitten se tärkein, koska astiat pitää esipestä ennen koneeseen laittoa,
yläasteen köksän opettaja sanoi ;)



Saa nauttia!
 


Ainiin, ne proggikset liittyi tällä kertaa sitten maalauksiin, kahtellaan jos saisin joskus niitä valmiita tuotoksia tiputeltua kuviin! Ihan pikkujuttuja vaan!
Ja kaikille ihanata viikkoa taasen, perinteisesti :)

16. syyskuuta 2013

Me ei tehdä mitään


 Toisinaan oikeasti tuntuu, että me ei enää tehdä mitään. 
Arki pyörii hilityn hallitusti, yksikään päivä ei ole samanlainen.
Ihanan rauhallista usein, usein tylsääkin - mutta vain äidistä yleensä.
Kotona sisustelut on jääneet Leevin lokerikon ehostamiseen, joka sai Tiger papereita osakseen.
Tuttua jo monesta paikkaa.


Muuten kodin ehostus on silloin tällöin pikaheilutus imuria ja luuttua.
Tavaroiden loputonta järjestelyä, jota olisi taas edessä ainakin aamupäivän verran.
Osaisinkohan vain lähteä lasten kanssa pyöräilemään ja puistoon? 
Se olisi kaikista hauskempaa. Valitettavasti en enää halua siirtää sotkua...



Niin kaikki kuvatkin on räpsyjä kotoa, tarpeeksi yksityiskohtaista, jotta ei näy sotkut.
Sen verran eräänä päivänä mylläsin miehelle osoittaakseni, että raahasin neidin rautasängyn keittiöön.
Tiedättehän, pannulaput joka jalan alle, ja menoks. Aina kun pannulappu luisuu alta, neljävuotias huutaa "SEIS, ÄITI, NAARMUJA!". 
Halusin osoittaa, että pienemmän pöydän kera, keittiössä on sohvan mentävä paikka.
Ei tullut täystyrmäystä, mutta veikkaan, että ymmärryskään ei taas ollut sataprosenttista.
Siinä hulinassa viiritkin löytyi lampusta roikkumassa, ja oli pakko napata kuva.
Lienee pieni mies asialla. Pöydällä kun seisoo niin hyvin yltää. 


Lähipiiri siinä ihmetteli kun sänky toimitteli sohvan virkaa pitkän aikaa keittiössä,
että nukkuuko Ella tuvassa. Mikäettei. Nukkuisikin...
Oikeasti neiti nukkuu koko yön - illasta aamuun, äitin ja isin sängyssä, kainalossa, viekussa.
Ja mikään HelloKitty lahjapakkus ei asiaa ole muuttanut.
Veikkaan ettei se enää parikymppisenä siihen halua, joten nukun vielä tovin yöt hyvin viekuttain.
Vaikka "sehän on aivan kamalaa opettaa lapsi tollaisille tavoille".
Ps. Ei ole tarvinnut opettaa, meillä on ilmeisen fiksu lapsi.

Rauhallista arkea!

5. elokuuta 2013

Pientä piristystä


Yllä kirppislöytöjä, vanhasta ratista kuoritui kynttilänjalka.
Kotialbumeihin jäi pari hauskaa kuvaa Leevistä tonttuilemassa tämän kanssa.
Erityisesti tämä ratti viehätti pienikokoisuutensa vuoksi. Kaksi ylintä arabian lautasta,
pienesti elämä jo näkyykin, maksoivat yhteensä euron.
Voiko pullaa, tai pullalautasia olla liikaa?


Kodinhoitohuone on meillä yksi pliisuimmista tiloista, valkoista ja semmoista mitäänsanomatonta.
Oli pakko tyrkätä edes emalikippoon kauniita kankaita hakemaan inspiraatiota ja...
No, päällystää teipeillä pyykkipoikia!


Johan on pirteemmät, harmi vaan ettei kotona ollut juuri sellaisia teippejä inspiksen tullessa kun 
olisin kaivannut :) Mutta nämäkin virkistää tuota arkista pyykinripustusrumbaa jonnin verran,
eikö totta?
Vielä kun saisi tuon ukon pykäämään jotkut pihanarut pihalle, en tiedä mikä olisi paras ratkaisu,
kun puita ei ole. Saa vinkata kivoja vaihtoehtoja :)


Terassilla kahvitellessa, illemmalla, oon kaivannut pannumyssyä kahvipannulle.
Tänään lapsien touhutessa kaikkea omaansa maan ja taivaan väliltä ompelin sellaisen.
Ihanan pirtsakka kertakaikkiaan :)
Tuosta perhosmukista oon itse vetänyt pienenä kaakaota, muistan.

Mutta koitan tässä parin päivän sisään postailla muustakin, luvalla haluan laittaa kuvia/palasia ystävän luota "maalta", kun kävimme siellä yksi päivä viihtymässä :)
Ja yksi Ellan kesämekkokin on tulossa vielä, viimeisille helteille :)
Nyt taas, terassikahvit. Jotta saa pannumyssyn koekäyttöön.

19. heinäkuuta 2013

Äidin vapaapäivä


Eilen sain loma/vapaapäivän kotiäidin töistä.
Suunnitelmia oli mukamas päässä jonkun verran,
mutta myönnän; kulutin eniten aikaa ajatteluun,
hiljaisuuteen ja musiikin kuunteluun (joka on aivan mahtavaa ilman taustamelua!)

Illalla vielä pitkä istuskelu kahvilassa ystävän kanssa kruunasi päivän,
vaikka aiheet olivatkin toisinaan ei niin keveitä :)


Koko talokin pysyi päivän siistinä, nyt kun katson ympärille,
on todellisuus vähän toinen ;)


Herkuttelin ja katsoin töllöä.


Ystäväni virkkasi minulle ihanan isoäidinneliö "palasen",
josta ompelin suloisen tyynyn, joka asettui nyt niin samansävyiselle tuolille,
etten ole varma, onko ystäväni tarkoituksella salaa vilkuillut sävyjä :)


Askartelin kokeilumielessä perhostaulun, joita on monissa blogeissa nähty,
katsotaan löytääkö se lopullista paikkaansa. 
Suloinen se on, mietin vaan, pitäisikö noiden olla vitriinikehyksissä mielummin :)


Ostin Helsingin ja Porvoon reissulta herkkuja, tuo Afrika Buna -kesäkahvi on jotain,
mitä haluan kahvin ystävänä hehkuttaa. Caffi-kaupasta ostettu, ja taivaallisen hyvää.
Se tuoksukin on niin ihana, että kun pussia raottaa, tulee hyvälle mielelle. 
Kuumalla ilmalla myös tuo pusseista keitettävä jäätee on melkoisen makoisaa, 
maistuu meillä lapsillekin!
Ja, hei, keksejä en oo maistanut vielä!
 Hyvä minä! :D