Leevin huonetta

Vaihdoin tänään Leeville verhot huoneeseen, kun ostin kaverilta nämä suloiset autoverhot.

Mietin ja mietin, onko ne meidän juttu.
En tiedä, mutta Leevin juttu ne on.
Ella kävi itkemään, että haluaa kanssa.
"Miekii hajuuuuun autoooo omaaa huoneeteeeeee."

Laitettiin yliväsy pikkusisko unille ja sanoin, et nyt vaihetaan vähän järjestystä.

Leevi huusi;
"Ihanaa äiti, sisustetaan!"

Mitähän oon kasvattamassa ;)

Mie vastasin tuosta isomman hyllyn kääntämisestä noin päin ja Leevi vastas pikkuvitriinin

sijoittelusta ja sisustuksesta.

Oisin tehnyt vähän toisin, mutta ei tuo jukuripää anna periksi.

"Äiti etsä tajuu et tää on mun huone. Mä haluun nää näin."

Aha.

Värejä kuitenkin on, sointuuko ne yhteen, on yhdentekevää :D

Ja hei, kirjoitinko viimeeks millainen kuva-apina Leevistä on tullut!

Nyt todistan sen teille, sillä nämä pari tyhjää kuvaa on lähes ainoat, 

joissa Leevi ei näy.

Ja muissa näkyy, koitin valita säädyllisimmät...

Jossain vaiheessa taas nauratti niin, että vesi valui silmistä.

Ja miten se voi vaihtaa tuosta yläkuvan tunnelmista ihan pokkana 

ilmeen vakavaks ja kysyy;

"Asuuko ne MadaPaskarin pingviinit täällä?"

Sillä lailla ;)

Sateista torstaitakin, taas ;)

Hups.

Kävelin (juoksin, sulkemisaika lähellä) kauppaan Sisustajan Onni.

Hups.

Ostin Happy Lightsit. (Todellakin kiehnännyt asian ympärillä pitkään!)

Hups.

Tiedän, että kaikilla alkaa olla nää (silti tykkään niistä vimmatusti)

Täällä on sadellut lähestulkoon koko päivän.

On koitettu sietää toisiamme sisällä, ilta menee väkisin ulkoiluks.

Osaksi siitäkin syytä, että lapset saa tänään yllätyksenä pihalle

pihakeinut.

Käytetyt, riemukirjavat, joka sisustajan unelmat ;)

Ehkä ne kokee Annin muodonmuutoksen.

Päivää on vietetty paistamalla pullaa ja muovailemalla, katsomalla dvd:tä,

rakentamalla majoja, tekemällä autoratoja ja ties mitä.

Koitin kuvata kotoa muutaman räpsyn ja Leevin suurin innostuksenaihe oli

apinan tavoin hyökätä joka kuvaan. 

Ensin hermostuin, sitten jo nauratti, kuinka antaumuksella mukana oltiin.

Syntyi väistelyleikki, jossa koitin olla nopeampi.

En ollut.

Nyt hakemaan piakkoin niitä keinuja,

Leevi tietää että yllätys odottaa ja meno on sen mukaista!

Sateesta huolimatta hauskaa keskiviikkoa kaikille :) !

Liikaa kuvia lauantailta

Isännän tuoma neilikkakimppu vs. kesän lähes viimeiset harakankellot.

(Ps. Laitoin isännälle tekstiviestin että ilman neilikoita ei tarvi kotiin tulla, 

jos meinaa kertaa viikonlopun lähes kokonaan olla poissa kotoa. Minä = aika eukko.)

Kynttilän väri edustaa aika lähelle sitä väriä, joka on pikkuhiljaa hiipimässä sydämeeni - ei varmaan edes kauden väri, ja lisäksi entinen inhokkini. Mutta kun sitä ei ole vielä katseltu tarpeeksi, se tuo alkusyksyyn tai loppukesään syvyyttä, kuinka vaan.

Kotivinkin kyselystä voitettu Olgan kirja saanee miut tarttumaan pitkästä aikaa spelttijauhoihin,

intiaanisokruun ja moniin muihin ihanuuksiin. Myönnän; miulle nää myydään enempi oheiskuvina!

Mahtavaa, syön mitä vaan, mikä on loihdittu noissa miljöissä!

Kesälomareissun esittelemättä jäänyt (Ounou!) löytö Granitista, kori peitoille ja täkeille. Ylin peitto toinen uusimmista,

mikäli palaat kuvissa alkuun, niin sohvalla on toinen uusi tulokas. Molemmat niin hempsukoita,

että tykkään!

Ellan petaama peti, muumilakanat kirppikseltä ja neidin suosikit.

Pöllöt pitää hakeakin sänkyyn tai muuten juoksen yöllä hakemassa niitä kaikkuun.

Yöllä kaikussa on pöllöt, pikkumyyt, ketut, kissa ja jos joku uupuu, äiti juoksee.

Lauantaihin kai jäätiin kotikuvien jälkeen.
Me on vietetty siis viikonloppua ilman Iskää, se humputtelee, joka tekee sille todella hyvää :) 

Linnoituksen yö (ja aina ihana linnoituksen miljöö), hiekkalinna, satama,

aurinko, tihkusade, leikkimökkikylä, hassuttelu, kukkopillin maalaukset,

ja ei yhtään kotona tehtyä ruokaa.

Melko hauska päivä?

Siinä se taas nähtiin, olin varma, että päivä on liian rankka, liian sitä ja tätä,

yksin lasten kanssa tapahtumia kiertämässä, ei ystäviä koko päivänä!

Mutta meillä oli kivaa keskenämme ja törmättiin moniin tuttuihinkin!

 Lapset on nauraneet tänään paljon, istuneet sylissä paljon, sanoneet tykkäävänsä paljon,

tehneet ja puuhanneet paljon. Mie oon tehnyt minimaalisen vähän ruokaa, kotihommia,

katsonut lasten kanssa jopa pari lastenohjelmaa (yleensä otan aina sen omana aikana).

Ja huomannut, että eniten taisi päivästä saada tällä kertaa äiti.

Kaiken jälkeen väsyneenä, ei tällaista jaksa kukaan supermamma jatkuvasti,

mutta kyllä; Onni löytyy arjesta ja yhdessäolosta.

Siitä, kun muistaa keskittyä enemmän antamiseen kun saamiseen :)

 Nyt ne nukkuu vanhempiensa sängyssä toistensa kainaloissa,

laulettuaan muumit, kaapot, maikkimaat, mörrimöykyt, päivänsäteet, tätimonikat, pepit,

hämähäkit, leijonanmetsästykset...

Ja mie siemaisen öiset kahvini ja meen sitten kanssa kaikkuun!

Kauniita unia!

Pieni puputarina

Vielä on kesää jäljellä...

Ja aikaa ommella hellemekko!

Tähän helppoon pikaompelukseen ei tarvitse kaavoja tai muita!

Kivaa kangasta ja kanttinauhaa,

tai kanttinauhankin pystyy tekemään itse!

Ja kierrätyspuuvillasta tulee mahtavan vilpoisa mekko!

Kai tätä voisi talven keskellä muokata hitusen taikka laittaa alle jotain söpöä,

joten vaikka helteitä ei enää paljon tulisikaan löytyy tälle käyttöä!

Mutta mie uskon vielä hellepäiviin syyskuussakin!

Kangas tosiaan kierrätetty pieni lakana, saatua.

Kanttinauha on ostettu kirpparilta isona pakkana, joku myynee pois

ompelutarvikeliikkeen jämiä tai jotain! Eurokirppiksellä, kannattaa kurkkia,

siellä oli muitakin suloisia!

Nyt ruokaa massuun ja potslojoo tässä osoitteessa!

HELLEPÄIVIÄ KAIKILLE!

Ystävillä

Olimme ystäväpariskunnan luona kylässä viikonloppuna.

He ovat juuri ostaneet talon, ja alkavat todenteolla remppaamaan sitä jossain vaiheessa.

Nyt jo voi nähdä, että talosta maalla tulee mahtava, siinä on potentiaalia niin paljon :)

Odotan innolla edistymistä siis!

 Heidän tyylinsä ja tapansa sisustaa on nähtävissä jo irtaimistosta.

Voi olla, että he ottaisivat hitusen eri asioista kuvia oman kameransa läpi, 

tämä on nyt minun näkemys yksityiskohdista ja siitä toisaalta, mistä heidän kodissaan ja talon tunnelmassa

valtavasti tykkään.

Tässä on vasta kourallinen kuvia siitä, mitä siinä voisi olla.

Ystävämme ymmärtävät myös vanhojen tavaroiden arvon ja näkevät ne kauniina.

Monilla vanhoilla huonekaluilla ja astioilla on tunnearvoa, 

niitä mummilan ja suvun aarteita on joukossa!

Heidän asuinympäristössään on valmiina jo se kaikki mitä meiltä uupuu vielä,

omenapuut, marjapensaat, mahtavat perennat, ihana rehevöitynyt pihapiiri, jossa kasvaa vadelmia,

aitat ym.

Täältä aion vastedes ihan pokkana hakea maistiaiseni ja suloiset kukkakimput.

Vaikka ystäväni minulle jo perennoja, kukkakimppuja ja käsitöitä onkin kuljettanut kotiovelle saakka.

Ystäväni on myöskin todellinen käsityöihminen varsinkin niillä alueilla, joissa en ole itse kovin kunnostautunut.

Hän on ilahduttanut meitä neulomisillaan ja virkkauksillaan jo pariin otteeseen, ja olen kovin otettu!

Nyt maalla, pimeän tultua, veikkaan sormien ryhtyvän syyhyymään vauhdilla :D

Meillä oli jälleen kylässä hyvät oltavat, oli hyvää ruokaa, lapset pääsivät mukaan aikuisten puuhiin, ruuanlaittoon, roskienpolttoon ja muihin askareisiin. 

Kahvit ja mummolapulla maistui taivaalliselle täällä, tänne ne vähän niinkuin kuuluukin :)

Kiitos teille ystävät kestitsemisestä ja te muut nauttikaa kuvista! :)

Pientä piristystä

Yllä kirppislöytöjä, vanhasta ratista kuoritui kynttilänjalka.

Kotialbumeihin jäi pari hauskaa kuvaa Leevistä tonttuilemassa tämän kanssa.

Erityisesti tämä ratti viehätti pienikokoisuutensa vuoksi. Kaksi ylintä arabian lautasta,

pienesti elämä jo näkyykin, maksoivat yhteensä euron.

Voiko pullaa, tai pullalautasia olla liikaa?

Kodinhoitohuone on meillä yksi pliisuimmista tiloista, valkoista ja semmoista mitäänsanomatonta.

Oli pakko tyrkätä edes emalikippoon kauniita kankaita hakemaan inspiraatiota ja...

No, päällystää teipeillä pyykkipoikia!

Johan on pirteemmät, harmi vaan ettei kotona ollut juuri sellaisia teippejä inspiksen tullessa kun 

olisin kaivannut :) Mutta nämäkin virkistää tuota arkista pyykinripustusrumbaa jonnin verran,

eikö totta?
Vielä kun saisi tuon ukon pykäämään jotkut pihanarut pihalle, en tiedä mikä olisi paras ratkaisu,

kun puita ei ole. Saa vinkata kivoja vaihtoehtoja :)

Terassilla kahvitellessa, illemmalla, oon kaivannut pannumyssyä kahvipannulle.

Tänään lapsien touhutessa kaikkea omaansa maan ja taivaan väliltä ompelin sellaisen.

Ihanan pirtsakka kertakaikkiaan :)

Tuosta perhosmukista oon itse vetänyt pienenä kaakaota, muistan.

Mutta koitan tässä parin päivän sisään postailla muustakin, luvalla haluan laittaa kuvia/palasia ystävän luota "maalta", kun kävimme siellä yksi päivä viihtymässä :)
Ja yksi Ellan kesämekkokin on tulossa vielä, viimeisille helteille :)

Nyt taas, terassikahvit. Jotta saa pannumyssyn koekäyttöön.