13. maaliskuuta 2014

Keskiviikko, Torstai










Vielä Perjantai ja Lauantai.
Sitten se ikävöity isi tulee kotiin.
Nytkin pieni sylissä kyselee, milloin se isi oikein tulee.
Ei ymmärrä vielä ajan käsitettä tietenkään.

Eivät ole tottuneet olemaan pidempiä reissuja erossa.
Lasten ikävä ei ole kivaa seurattavaa...
Kuitenkin oomme pärjänneet ihan hienosti!




3 kommenttia:

  1. Lapsen ikävä on kyllä jotain todella sydäntäsärkevää. Muistan sen omasta lapsuudestani ja valitettavasti olen seurannut samaa omalla tyttärelläni. Isien pitäisi pysyä aina kotona. Tsemppiä!

    VastaaPoista
  2. Ihanat kuvat! Ja toi kortti, ois ihan pakko hankkia tuollainen :). Oli kyllä aika hauska hahmo. Ja toi sut mieleen (ihan siis vain murteen vuoksi). Tsemppiä loppuviikkoon. Kyllä se aika menee äkkiä ja oma nallekarhu on takas teidän luona. Ei muuta ku nauttimaan vaan :).

    VastaaPoista
  3. Aika hauskaa on kyllä seurata lapsen riemua sitten, kun se isä tulee kotiin... Onneksi tosin meillä iskä on poissa yleensä vain päivän kerrallaan.

    VastaaPoista

Kiitos kommenteista ja tervetuloa uudelleen!