Tekstissä ei ole järkeä.

Kävin tänään työpäivän päätteeksi kuulkaas ihan sisustusostoksilla.

Kyllä, tein sen kotikylällä.

Aivan, minimanissa.

Saa nauraa, tähän on tultu. Taaimmainen muropurkki tuli tarpeeseen, ja on miusta vielä oikein hauska ja suloinenkin. Ostin sen muitta mutkitta.

No sit mie harvemmin retkahan mihinkään ihmeelliseen roinaan (seliseli), mutta oon kyllästyttävän kauan etsinyt kivaa lootaa, johon vois mättää ne pöydällä pyörivät, "tarvitaan näinä päivinä tai ihan pian"-paperit ja maksamattomat laskut. Nyt ne on sitten hukkuneet tuon emännänkaapin lootiin ja tuossa on sellainen outo piirre tuossa kaapissa, että ei ole ollenkaan varmaa, tuleeko sieltä takaisin mitä sinne on laittanut!

Kummituskaappi!

Joka tapauksessa ostin myös tuollaisen Unpaid-lootan noille papereille, joiden oletetaan olevan ulottuvilla ennen niiden arkistoitumista.

Muuten arki onkin ollut taas sutjakkaa.
Koitan pysyä ruokavaliossa viikonlopun herkutteluiden jälkeen.

Koitan jaksaa liikkua muutaman kerran viikossa kunnolla.

Ehtiä tehdä kotityöt, leikkiä lasten kanssa, lukea kirjaa, neuloa rivin pari ja katsoo Maajussit nauhalta.

Viikonloppuna ehdittiin vaikka mitä, sairastaakin, ja siitä todisteena isoveljen kortti pikkusiskolle.

Koska oon ollut liian hiljaa sisustusrintamalla, meidän "Pikku-Teuvo" on pistänyt hösseliksi ja koristellut ties mitä. Viimeisin tuunaus lienee Lego-valaisin, joka oli syntynyt kotipäivänä mummin ja papan hoitaessa huushollia. Todella helppo DIY, kokeilkaapa! 

Niinpä. Kaikki on niin hallinnassa kun tällä rouvalla vaan voi olla.

Ymmärrän täysin, miksi sain ystävältäni tällaisen ihanan luonteenpiirteitäni valottavan tiskirätin joululahjaksi.

Olisi hirmuisen hienoa, jos käyttäisinkin rättiä enempi. 

Tai ehkä lahjaan sisältyy käyttäjä, joka on vielä tuloillaan?? Toiveajattelen.

Räteistä kukkaruukkuun tai ei nyt aivan.

Mutta ihanaan purkkiin, jonka shoppasin tiskiräteille FB:n Lumppulasta.

Maksoin tästä vanhasta purkista liikaa, enemmän kuin monesta muusta, mutta rakastuin tähän heti.

Ja kun tuo kansi menee tarjottimesta myös, niin tavallaan ostin pari astiaa, johon suhteutettuna hinta oli halpa?

Kuka täällä selittelee?

Jotta vielä hönkäisisin ilmoille mahdollisimman sekavan kirjoituksen ja postauksen, täytyy vähän kerskua kevätololla. Koska olen aivan varma, et moni on jo haistanut kevään. Sen voi haistaa, se on tulossa.

Tänään poljin kevättä rinnassa kotiin töistä huulet ylöspäin vinoutuneena.
Mahtavaa, se tulee, todellakin! Päivät valostuu, pitenee, linnut laulaa, aurinko paistaa ja valo on palaamassa takaisin kartalle! I love it! 

Ei kai mulla muuta, muutama sekalainen kuva ja sekalainen ajatus tältä päivältä ja ehkä kuluneelta viikolta.

Eihä miusta tule kerta viikkoon-bloggaria?

Saako tikusta tehdä asiaa?

Niin tai näin, nää ylikerroksilla käyvät kofeiiniaivot tarvitsee lepoa!

Palataan ihanaiset! :)