Mitäs me maanviljelijät!

Varoitus.

Mä en ymmärrä mitään pihamaan asioista. 

Älä tuskastu.

Me on vietetty tätä päivää kovasti pihalla.

Ollaan saatu raja-aita naapurien kanssa laitettua.

Tosin mä olin silloin salilla ;)

Puutarhuri tosiaan...

Ollaan vaan kierretty tonttia ja mietitty mitä tehdään, mitä tehdään.

Paljon ideoita, osa jätetään hautumaan ja osa tehdään jo tänä keväänä/kesänä.

Onneksi kaikkea viime kesänä suunniteltua ei toteutettu, suunnitelmat jo muuttuneet.

Orvokit on kesäkukista istutettu, muuten oon pitkälti istuttanut tänä keväänä vähän niinku kiviä.

Hirveen mukavia, selviävät tuuriviljelijällä vuodesta toiseen.

Ne lisääntyy ja lisääntyy. Muodostavat jo muureja.

Edullisempia kuin ihan kivikivet ja sopii mun "kaikki vähän sinnepäin eikä liian jämptisti"-mielenmaisemaan.

Niitä kiviä on pyöritelty muuriksi etupihalle ja rajamaan meidän tontin ainoata korkoeroa.

Kovin on tasamaata. Joskus liikaakin.

Olis kiva vähän pengerryksiä olla, sais tehtyä kaikkea kivaa.

Mut lapset tykkää kun voi pyöräillä pihalla ja pelata fudista jne.

Mut tänään me ruvettiin sit maanviljelijöiks.

Vähän testimielessä.

Isäntä raahas kotiin näitä kivoja lavankauluksia, ne on mukavasti harmaantuneet jo sopiviksi.

Katotaan, teenks niille myöhemmin jotain.

Lapset pääs perustamaan oman plantaasin.

Kaivelin vähän vakoja ja annoin lasten siementää.

Saattaa kasvaa vähän rykelmässä kaikki mut menkööt.

Molemmat on tosi kiinnostuneita aiheesta just nyt, joten äitinkin on pakko innostua.

Josko tuo isompi varsinkin pysyis tänä kesänä hetken omalla pihallakin, viime kesänä sen löysi aina naapurinrouvan kanssa kyntämässä niiden kasvimaata joka on aika lähellä meidän tontinrajaa.

Menettänee arvokkaan apulaisen, jos saadaan omat kasvamaan.

Nyt laitettiin vähän vaan, testierä.

Tulevina vuosina sitten voi laajentaa, jos tuntuu yhtään omalta jutulta.

Monella jo kevätkukkijat on kukkinut pidempään, meillä vasta hitusen aikaa ollut auki helmililjat, tulppaanit aukee ja orvokkeja on ilokseni siellä sun täällä kesäkukkapoteista.

Ne pienet orvokit liikkuu suloisesti.

Mut joo, lavankauluksiin meni nyt salaatteja, tilliä, rosmariinia (joo, mokasin sen heti alkuunsa, vedin suoraltaan maahan, pitänee hakea uudet potteihin esikasvamaan), palloporkkanaa, hernettä.

Kukkia laitettiin yks lavankaulus, koska naiset eritoten kaipaa sellaisia kesällä.

Lisäks sit uusittiin rusakon talvivarastoks massuunsa vetämä omppupuu.

Kun saan sen kiinni, rusakon siis, teen paistia.

Hitonmoiset suojat pitäis viritellä kaiken ympärille.

Sille on kelvannut omppupuut, hortensiat, tammet...

Huoh.

Tänään ekaa kertaa tuntui asumisen aikana, että ei tällä pihalla oo kiire.

Et tätähän tehdään vuosia.

Parempi tehdä rauhassa ja katsoa pikkuhiljaa.

Kuitenkin huomenna plantageniin.

Hitaasti mutta kaikkitänneheti huomenna.

Hyvä kombo.

Lisäks alkoi tuntua myös siltä et piha alkaa jo muodostaa pihaa.

Onhan meillä vieläkin keskeneräisiä juttuja paljon, ja siistittävää.

Mutta ainakin viime kesään verrattuna piha tuntuu jo keväällä ekaa kertaa pihalle.

Omalle.

Nyt me vaan siirrytään tästä pikkuhiljaa omavaraistalouteen, tietenkin.

Voi tulla vähän laiha talvi.

Itseasiassa oon ylpee jos tuolta lootista nousee edes jotain.

Mainitsinko sipulin. Sitäkin laitettiin.

Ja mansikoita muutama laitetaan varmasti.

Nyt siemenet ja mullat nukkuu tuolla rauhassa hallaverhon alla varmuuden vuoksi, joten mäkin taidan mennä vähän pötkölleen puutarhalehtien kera.

Ihan vaan, et jaksan huomenna miettiä ja isuttaa, sekä shopata ehkä muutaman puskan.

Kiva olla niin pihalla!