Vielä on lomaa jäljellä! Lapset on naapurissa leikkimässä joten mä vietän lomamatkaani tällä hetkellä Pinterestissä. Halpaako? Voisi luulla.
Mutta te kodinlaittajat tiedätte toisin.
Kuvat on siis Pinterestistä. Lainattuja. Viimeinen kollaasi on meiltä. Sen kautta koti näyttää unelmakodiltakin osittain, mutta meillä ei näytä siltä. Ne on osia kodista eri aikakausina. Eivät muodosta tätä kokonaisuutta juuri nyt.
Mulla on aika iso ongelma arjessa.
Kodinlaiton suhteen.
Eka on se, ettei huvita siivota.
Mutta sen aion nyt ohittaa, tärkeämpi on tää sisustuskriisi.
Olen ajautunut niin monen tyylilajin rakastajaks, etten meinaa löytää meille sopivaa komboa.
Mä tarviin ympärille kaikkea söpöä ja värejä.
Sellaista kukkasta ja vanhaa, Sit mä tarviin myös mustavalkoisuutta. Graafisuutta.
Ornamentit ja itämaisuus kiehtoo myös
- aika helppo yhdistää?
Yksityiskohtia pitää olla, mutta ei saa olla.
Niitä pitää olla niin paljon, mutta ei liikaa.
Argh!
Johtaa siihen, et maanisesti aluksi sijoittelen tavaroita ja korjaan kaappiin. Herranjumala, mutta mitään ei uskalla myydäkään - koska tykkään niistä ehkä kuitenkin.
Mä haluan kotiin selkeyttä ja samaan aikaa peppilän.
Kodissa pitää olla vanhoja asioita, kerroksellisuutta.
Mutta tarviin myös uutta.
Kodin linjat jo asettaa vaatimukset, että täällä pitää olla muitakin.
Meille on valunut yhä enemmän mustavalkoisuutta ja selkeyttä tänne värien sekaan.
Mä en tunnu koskaan olevan nyt tyytyväinen.
Palaan mielessäni sekä tuohon kotiin, jota kotimme selkeästi edusti tiettynä aikakautena kuin sitten siihen ajatukseen, että meillä olisi täysin (HUIII!) puhdaslinjainen mustavalkoinen koti mausteilla.
Koiraa mä en kuitenkaan ole ottamassa.
Se on selkeä päätös, vaikka monen katseen kuvassa ehkä vangitseekin.
Onpahan yksi ratkaistava asia vähemmän.
Toistaiseksi oon siis vähän ostokiellossa joidenkin hankintojen suhteen. Koska fakta on, ettei mulla oo isompia juttuja varaa uusia vähän väliä.
Kirppikset ja alet on hyvä paikka hakea sitä omaa juttua ja luopua (niin varmaan) entisistä roinista.
Mutta syksyllä/talvella pitäis tapetoida.
Jos laittais yhden seinän mustavalkoista raitaa, yhden seinän vanhanaikaista kukkaa ja sit kolmannen itämaista ornamenttia.
Saattais deko, avotakka ja muut jonottaa ovella.
Huoh.
Oli niin helppoa tunnustaa "yhtä".
Onko muilla tällaisia ongelmia?
Ja mun Pinterest-haihattelut löydätte, kun klikkaatte kuvaa vasemmalla.
Mun mielestä tiedän koti on kodikas. :) Viihtyisin siellä. Mutta itsellänikin tosiaan mielihalut sisustuksen suhteen seilaa laidasta laitaan, eikä sitä omaa juttua oikein ole löytynyt ennen kuin nyt kun ikä alkaa lähentelemään 35 :D Kai se on se ratkaiseva ikä sille, että mummolatyyli tuntuu omalta. ;)
VastaaPoistaKiitos :) Niinhän se on et kodin pitäisi kai ollakin kodikas, eikä suoraa tyylipuhtaasti jotain mallistoa. Mummolatyyli on ihanaa <3 Mutta kun niin on muutkin... :D
PoistaKuule ihan sama ongelma täällä:) Yritin jossain vaiheessa karsia värejä, mutta olen tullut siihen tulokseen, että tarvitsen niitä ympärilleni.
VastaaPoistaIlman värejä skaala on aika tylsä. Sit välillä ne kuitenkin hyppii seinille. Tai joku väri tökkää. Pitäis olla filtereitä aivoissakin ;) Tulis halvemmaks.
PoistaEnsimmäisestä kuvasta tuli mieleen ihan teidän koti, kolmas oli jo ihan HUI :D Mutta ihania kaikki, pikkujuttuja sieltä täältä yhdistelemällä tulee varmasti hyvä :) Ongelmia on pinterestin kanssa täälläkin ja kroonisen rahattomuuden, hyvä kombo ;) Pää täynnä ideoita ja kaikkea tekisi mieli kokeilla ja ei kuitenkaan, mutta matti kyhjöttää uskollisesti kukkarossa :D ;)
VastaaPoistaHui hui, varmaan noissa joissakin nimeomaan kiehtoo juuri se erilaisuus.. Ehkä. Mutta yhä enemmän tää on menossa sekamelskaks kaikkien väliltä. Meinaan jopa ommella aika meille "erikoiset" verhot. Saa tulla kahville kurkkimaan sitten :) :)
PoistaKuule mulla on ihan sama ongelma. Peppilä on ehkä tämän hetken suurin innostus, mutta tykkään myös vähäeleisestä "vanhasta" vähän likaisine maanläheisine väreineen, retrosta, kukkakuoseista ja romanttisuudesta ja mustavalkoisuuskin on jossain määrin hauskaa, ja kitchikin ja graafisuus ja ja... Mut koti on koti, kun se ei ole mikään tyylipuhdas suoritus :D Ja yritän (ihan tosissani yritän) ajatella, että mun ei tarvi saada kaikkia tyylejä (ja tavaroita) kotiini vaan voin nauttia niistä myös ihastelemalla kuvista yms.
VastaaPoistaTavarasta luopuminen on hankalaa, mutta sujuvasti sitä hamstraan kirpparilta. Vaikka saan myös kiksejä, jos myyn jotain (esim. lasten vanhat tavarat ja vaatteet yksittäisiä muistoesineitä lukuunottamatta). "Sisustustavaraa" on vaikeampi myydä, kun saatankin innostua jostain uudestaan pienen harharetken jälkeen. Uutta tavaraa kaipaan tosi harvoin käsityömatskuja lukuunottamatta (joita ostan myös "käytettynä"). Kirppistely on joskus lähes pakkomielteistä siinä mielessä, että odotan joskus kauankin, että löydän jonkun tavaran käytettynä, vaikka se ei edes olisi kovin kallis hankinta uutenakaan.
Toi on tosi hyvä, jos osais just ajatella, että on monenlaista kaunista, mutta sitä kaikkea ei tarvitse saada omaan kotiin. Mutta mulla on tällanen miekinhaluun-ongelma. On se onneks vähän asettunut kun on tullut elämään muutakin just kun ennen olin maanisempi kodin suhteen. Kirppistely on tosi jees ja sitä voi aina perustella ekologisuudella :) :) Kiva kun kommentoit niin pitkästi :) Oli ihana lukea!
PoistaTunnustan! Minulla on lähes sama ongelma! Juuri tuo värien kaipuu, hyvin kutsuit sitä "peppiläksi" ja toisaalta yksinkertaisuus ja rauhalliset, maanläheiset värit mustalla maustettuna on niitä kaikista ihanimpia sävyjä kotona. Ja ne etniset kuviot tyyliin Zoco Home, mii laik!! Rakastan myös Greengaten ja Pipin värejä, mutta jos nyt laittaisin vaikka ihanan värikkään tapetin jollekin seinälle, niin se poikkeaisi täysin muusta linjasta. Olen ratkaissut ongelman osittain siten, että kesämökillä kaikki on vanhaa, kierrätettyä ja värikkäämpää mitä kotona :) Siellä on siis värikkäät räsymatot, kirjavia kuvioita sängynpeitteissä, vanhoista lakanoista tehdyt salusiinit ikkunoissa ja niin edelleen ja niin edelleen... Ehkä kotona se harmonisempi ympäristö on mukavampi loppujen lopuksi :)
VastaaPoista*Minna*
Mun täytyy siis kevyesti ostaa kesämökki. Ei kai siinä, voi tulla vielä vähän kalliimmaks. Ootan nyt ensin et saan joskus lähivuosina toteutettua sen piha-aitta unelman, siitä vois tulla helposti vähän erityylinen, vähän sellainen suoraviivaisempi. Kiva kuulla et muillakin on näitä elämää suurempia tyylisuuntakriisejä! :) Ehkä tästä kuitenkin löytyy joku omaakin päätä tyydyttävä kombo...
PoistaAlimmaiset kuvat teiltä näyttää kyllä niin unelmakodilta! <3 :)
VastaaPoistaKiitos, siltä se on varmaan aika ajoin tuntunut, nyt hakee taas paikkaansa. Pidän kyllä kuvista joskaan en ihan meinaa tunnistaa omikseni....
PoistaTuttua huttua :)
VastaaPoistaLuin tän postauksen (tulin ns vahingossa toisen blogin kautta) ja jäin lukijaksi :) sisustusmaku kuvastaa aivan omaani sekamelskaa, joten ehkä tätä kautta itsekin saa selkeyttä pohdintoihini? Itse olen kyllä joutunut värejä karsimaan ja tuon mielenkiintoa kuvioilla, niihin en tylsisty ihan niin nopeasti ja vaatehuoneen varasto ei täyty samaan tahtiin...
VastaaPoista- Tiina -
Minä etsin myös kovin omaa tyyliäni (ja siinä sivussa myös itseäni :). )
VastaaPoistaMua miellyttää blogeissa valkoiset romanttiset kodit, itselleni en vaan voi sellasta kuvitella, stressaantuisin jatkuvasta siivoamisesta. Värit on armollisempia ja kaipaan niitä kovasti ympärilleni. Meillä on kotona "mummolameininkiä", ja toki jotain uuttakin. Välillä tekisi mieli heivata "vanhat romut" kaatopaikalle ja hakea kaupasta kaikki uutta. Tokikaan se ei ole taloudellisesti mahdollista, eikä järkevääkään. Meidän kotia kuvailisin sanalla iloinen sekamelska, vanhaa, vähän uutta ja värejä. Aikuisten makkari on vaalea "romanttisen hempeä".
Ehkä se on ylipäänsä niin, että elämää, kotia ja blogiakin tehdään itseä varten ja toiset tykkää toiset ei. Kaikkia ei voi miellyttää, kunhan nyt edes itseään pystyisi miellyttämään :D
Aurinkoisia elokuun päiviä sinulle!
T.Sanniska