
Olen yrittänyt tutustua täysin uuteen maailmaan... Kävi nimittäin niin, että meille hitusen puolivahingossa ultrassa selvisi tulokkaan sukupuoli. Voitte arvata sen itse! (Toki tiedän, että veikkaukset ei ikinä ole varmoja, ja että liikaa ei kannata luottaa!)
En ole pahoillani vaikka saimmekin tiedon hitusen etukäteen, koska pääsen kierrättämään Leevin vaatteet parin viikon päästä tulevalla kirpparipläjäyksellä ja toisaalta saan käyttää pirtsakoita värejä ompelussa ja opetella uutta...
Mutta se uuden opettelu ja kaikki maailman mekot, tunikat, hepeneet, pinkit, vaaleanpunat, pitsit ja röyhelöt. Olen kuin Liisa ihmemaassa! Kaikki on kuin joutuisi ompelutaipaleen aloittamaan alusta...On rypytyksiä, taitoksia, ja ties mitä.
Aloitin kuitenkin perusmeiningillä. OttoBren Muksis-tunikaa koossa 62cm olen tehnyt ainakin kerran pari lahjaksi. Ja kanttasin iloisilla Leevin väreillä ;)


Myös vauvanpeitto oli pakko ommella, meillä kaikki on vihreitä ja turkooseja, varmasti käytössä nekin, mutta touhutaan nyt, kun vielä voidaan...

Kankaat siis pinkkiä fleeceä ja Finlaysonin pehmeää puuvillaa...

Tuttinauhoja joka asusteeseen! Ja kaikki ei ole vielä tässä! Totuus on, että näitä on menossa niin myyntiin kuin lahjoiksi, joten ihan näin neuroottinen en sentäs ole ;)

Tuunausvinkkinä loppuun (monelle jo tuttukin). Harsot saa kätevästi värjättyä mielensä mukaiseksi pesukoneväreillä. Turkoosit tein itse ja menevät nyt kiertoon, pinkit on ihanan ystäväni värjäämiä ja tulokkaalle siis.

Viikot etenee, ja vauva on jo täysaikainen. Täysaikainen äidin valvottaja öisin! :) Itse en vielä hoppuile, Leevihän syntyi yliaikaisena, tasan 2 viikkoa lasketusta ajasta. Nautin, kun vielä joudan lojumaan blogien maailmassa ja ompelusten inspiroivassa sekamelskassa...