30. elokuuta 2015

Ajatuksista


Life isn't 
finding yourself.
Life is about
creating yourself.



Mistä mä tiedän että syksy on saapunut?
Eritoten siitä, että mun ajatukset huutaa.
Jo nuoresta saakka syksy on ollut meillä sitä aikaa, kun mulla alkaa kynää ja paperia kulumaan ja paperille syntyy melkoisia pohdiskeluja.
Jokin vuosi on kulunut niin, että mä olen tallonut ajatukseni ja olemukseni kaiken 
sen alle, mikä on tuntunut tärkeämmältä.


Kului aikaa niin, että ohitin sen, mitä mä olen.
Silloin alkoi mun elämäni vaikein aikakausi.
Siihen palaamatta, ilman sitä minä en olisi sitä mitä olen nyt.
Jotkut näkevät muutoksen ulkoisena, ja vain ulkoisena. Mulle hyvinvointi on paljon suurempia asioita kuin ulkoinen hyvinvointi. Ja ymmärrän ekaa kertaa myös sen, että panostakseen ulkoiseen hyvinvointiin täytyy voida itse hyvin, sisäisesti.
Satsasin pitkään henkiseen hyvinvointiin, miksen antaisi sen säteillä nyt.



Kun elämässäni oli vaikeaa, unelmat oli pieniä. Kun sain kasattua itseäni isommaksi, uskalsin unelmoida suuremmin. Uskallan sanoa muidan  mielestä liian isoja haaveita ääneen jopa - se on osa sitä kasvua, joka on tehnyt minusta minut.  En aio enää antaa sellaisten ihmisten vaikuttaa, jotka ehkä ulkoapäin katsovat elämäni olevan jonkinlaista, ja tekevät johtopäätöksiä sen mukaan elämästäni.
Minulta saa kysyä. Osaan ajatella, ja sen perusteella usein vastata.
Ei pidä aina olettaa.


Arvostan ihmisiä, jotka ajattelevat. Yritän opettaa lapsilleni ajattelemisen taitoa. On syytä olla itsekäs ja opetan siihenkin lapsiani. Ajatukset on mun omia, ne on mun pään sisällä ja minulla on oikeus ajatella ja tuntea mitä tunnen. Tunneälyä on sitten se, mitä ajatuksistaan jakaa ja kertoo eteenpäin.
Tätä tunneälyä toivoisin lisää kanssaihmisiltä.


Tärkeintä on ymmärtää, että suurin osa meistä kaikista on hyvin tarkkaan tuntevia ja ajattelevia ihmisiä. Nekin kenestä ehkä ajattelet, että pyöriikö tuon pään sisällä oikeesti mitään.
Kyllä, juuri he saattavat olla niitä erityisen herkkiä, niitä jotka ovat tehneet paljon työtä oman minänsä ja henkisen hyvinvoinnin ympärillä. 
Uskallan väittää, että juuri he, kenellä on ympärillään hiukan enemmän kuorta ja lähelle voi olla vaikea päästä, pitävät sisällään suurempaa ajatuksen lastia.
Meidän ei tarvitse jakaa kaikkea kaikkien kanssa. Mulle riittää ne ihmiset mun ympärillä, joihin luotan. Ketä ei käytä mun sanomisia mua vastaan, ketkä tahtovat mulle hyvää, tekevät mut ehjäksi ja rakastavat ilman ehtoja. Sellaisia on mun lähipiiri.




2. elokuuta 2015

Olohuone


Lupasin facebookin puolella, että päivittelen olkkaria koskevaa päivitystä piakkoin.
Koska räpsyjä oli olemassa, päätin tehdä sen jo nyt.
Olen täysin lomarytmissä, ja huomenna on se maanantai, kun alkaa työt.
Tiedättehän te, mitä se tekeen unensaannille.
Joudan siis istumaan hetken tässä. Väsymyksen uhalla.


Mitään suurta päivitystä ja muutosta ei ole luvassa. Ei ole tapetoitu. Olen ommellut olkkariin aika meille "räväkät" verhot. Tein sen tänään, koska päätin tehdä sen lomalla. Ikeasta kangas on notkunut jo tovin ja liittyy juuri edelliseen päivitykseen; se on aika erimaailmasta kun meillä on tupannut olemaan. Sieltä mustavalkoisuuden puolelta. Mustavalkoista raitaa. Näkyy kuvissa kyllä.


Muuten sitten muuttelinkin taas järjestyksen näin perin, meille se vaan sopii paremmin.
Kaikki tykkää tästä näin, varsinkin eskarilainen oli kovin innoissaan muutoksesta.
Huomenna kuule hänen huonetta sitten.
Se on just päällimmäisenä lomanjälkeisen maanantaina, kun tuut töistä kotiin...


Mä tein nyt niin, että olkkaria vallitsee aikapitkälti toi mustavalkoisuus.
Kokeilen miltä se tuntuu. No onhan siellä väriä vaikka kuinka! :)
Mut meille jo aika sellainen tosi seesteinen ja kiiltokuvamainen.
Onneks valkoiset sohvanpäälliset "kätkee" paljon mutaisia tassunjälkiä ja suklaatahroja.
Ei niin tylsää.


Mä luulen et toi on tällä hetkellä aika hyvä kombo.
Toki on asioita, joita haluan OSTAA ihan tähän tyyliin sopivaks ja ne ei tietenkään ole tässä postauksessa, kun vaan lomanloppumistuskissani päätin vähän järjestellä paikkoja.
Mutta näillä mitä meillä NYT on kotona, ja niitä järjestelemällä päädyin omaa silmääni miellyttävään kokonaisuuteen.


Facessa mainostin myös, että oonhan mä tehnyt yhden oikean sisustusostoksen.
Toivon että harja ja rikkalapio saa muutakin käyttöä kuin koriste-esineen viran. Keittiön laatalla kaikki rikkaimurit on lähinnä nostattanut omaa lämpötilaa, joten kaipasin kaunista mummolamallia.
Tää on Annon ylihinnoiteltu ihanuus. En ymmärrä, mikä tässä design:ssa maksaa kolmisenkymmentä euroa. Mutta halusin harjan ja rikkalapion olevan sellaisia, että ne saa seisoa rauhassa keittiönnurkassa.
Tai en rauhassa. Mutta kuitenkin. Kauniita.


Muu perhe jatkaa lomailua siis vielä viikon verran.
Vielä ei ala ihan se ruuhkaisin arki.
Sitten onkin taas paljon uutta soviteltavaa kun lapset palaa omiin hoitopaikkoihinsa. Leevi tosiaan jo eskariin. Meillä tulee olemaan ongelmia jo ihan kyytiasioiden parissa, varsinkin talvella.


Kuitenkaan en aio murehtia sitä ihan vielä.
Asioilla on tapana järjestyä, ja onhan meillä perheessä se yksi auto. Tarvittaessa mennään sitten sen auton liikennöintiaikataulun mukaisesti.
Se on elämätä.


Kuppi kahvia ja kesän viimeinen jäde.
Tai no kesäloman viimeinen jäde ainakin.

Kaikille ihanaa elokuuta :)