21. joulukuuta 2015

Kummilahjat 2015


Meillä yritetään muistaa kummeja jouluisin.
Tänä vuonna kummeille lähti/lähtee pieniä joulukoristeita.
Joskus, kun lapset oli pienempiä, he suttasivat taikataikinasta hirvityksiä, joita kummit joutuvat kutsumaan aarteiksi.
Nyt sain hyvän vinkin kauniista vaaleasta soodataikinasta, ja päätimme uusia episodin, jossa kummit näyttävät ilahtuneilta, mutta piilottavat lahjuksensa kaapin pohjalle.


Soodataikina:

2dl soodaa
1dl maissitärkkelystä
1,25dl vettä

Laita maissitärkkelys, sooda ja vesi kattilaan. Sekoita ainekset keskenään ja lämmitä miedolla lämmöllä, kunnes taikina kiinteytyy. Siirrä kiinteä taikina kulhoon ja peittele kostealla liinalla. Massa on valmista muotoiltavaksi jäähdyttyään. Kauli soodataikina mielellään muovialustan tai liinan päällä noin 0,5 cm ohueksi levyksi. Paina kuvioita pitsiliinalla tai kuviolautasen pohjalla (esim.kastehelmi) ja muista tehdä reijät ripustuslenkeille. Anna valmiiden koristeiden kuivua yön yli huoneenlämmössä tai 75 asteessa uunissa noin 1h. 


Meillä on vain yksi kastehelmen tuikku, joten se ajoi asiansa, vaikka siinä ei ole ihan niin kivaa kuviota, kuin astiastossa. Pylpyrät jäi haaveisiin.
Itse ihastuin näihin sooda-askarteluihin, kun sain työkaverilta muistamisen, johon oli tällainen väkerretty. Nämä koristeet huolisin omaan kuuseeni kanssa.
Lisäksi nämä olisivat kivoja paketeissa ja korteissa myös.
Ehkä ensi vuonna.


Lapset innostuivat myös sooda-askartelusta, ja vaativat vielä uutta taikinaa ennen joulua.
Saa nähdä ehditäänkö vielä toinen taikina tehdä, kaiken muun hulinan keskellä.

Vessa on kodin sydän


No jos ei kodin sydän, niin ainakin pisimpään muutoksen kohteena tässä huushollissa ollut.
Se jäi kesken jo tekovaiheessa, on sitä joiltain osilta yhä.
Mutta tapetti on nyt takaseinässä ja se tekee paljon.


Tapetti on Elloksen.
Tuli kotiovelle liistereineen päivineen.
Niin helppo asentaa, että työpäivän pääteeksi se rykäistiin ja ehdittiin vielä molemmat salille.
Mikähän tässä oli se suurin ongelma?
Saada aikaiseksi.


Ihan hyvä juttu, että on vähän venynyt, koska joku tovi sitten katselmuksessa oli mustapohjainen kukkakuvioinen tapetti. Varmaan ihan kiva sekin, mutta nämä kaakelitapetit ja ornamentit on vaan niin ihania nyt, että tällaiseen länttiin on hyvä soveltaa näitä.
Helppohan tohon on joskus rykäistä uusi päälle, jos alkaa silmät menemään kuviosta liian kieroon.


Heräsi jälleen henkiin muutos.
Tahtoisin tapetoida vähän muutakin.
Leevin huone on seuraavaksi muutoksen kohteena jo sen takia, että tapetissa on matkamuistoja jo muutamalta vuodelta talossa.
Mutta olkkari olisi kanssa kiva herättää henkiin uudelleen.
Keittiöön olisi pari suunnitelmaa.. IIK!
Ehkä kesään mennessä...


Nyt nautitaan kuitenkin joulusta. Bloggailen jouluisia postauksia vielä tässä.
halusin vaan jakaa riemun siitä, että veskikin on nyt juhlakuosissa.
Alla kuvia kovin kliinisestä ja sekasotkuisesta veskistä,
jota se oli ennen.


Hitti vai huti?
Muutos siis.

11. joulukuuta 2015

Joulu 2014


Jos epäilet nähneesi nämä kuvat joskus,se on mahdollista.
Kuvat ovat joululta 2014, eli viime vuosikertaa.


Huomasin juuri, että vaikka kotiin on tullut asteittain lisää joulua ja olen napsinut kuvia, 
niin en selkeästi ole kotona ikinä enää valoisaan aikaan.


Kuvat ovat keltaisia ja kammottavia, enkä aio niitä kyllä julkaista.
Keinovalo - pimeys.
Huoh.
Tulisi lunta, ja valkeutta.


Viikonloppuisinkaan en ole kerinnyt päiväsaikaan kuvata, enkä ehdi nyttenkään.
Lauantai-sunnuntai menee pariskuntareissussa, mutta katsotaan josko saisin reissulta vähän jouluista materiaalia. Ainakin joulumieltä ollaan menossa noutamaan ja samalla vielä joulupaketteja.
Sitten alkaakin se hetki, kun niitä paketteja toimitetaan kiireisinä sinne tänne.


Kortit on tehty mutta vähän jännittää,
tuleeko niitä postitettua.
Tänä vuonna on ollut erityisen kiireinen joulunaika.
Ja jos saan suunnittelemani viikon loman joululle - en käytä sitä kaappeja siivoten.
Aion nauttia tunnin kirjoja ja urheilua päivässä, molempia. Ja fiilistellä joulua.


Mutta näitä valokuvia katsellessa kyllä muistan, että joulu on ollut prosessi ennenkin.
Tai oikeastaan muistan erään lukemani faktan, joka piti tähän teidän iloksi poimia:

Valokuvaaja Martti Lintunen toteaa: ”Maailmassa ei ole ainoatakaan valokuvaa, joka olisi totta.” perustellen ajatustaan sillä, että valokuva on rajattu ja sillä on reunat, kun taas todellisuus on 360 astetta ja ajassa jatkuvaa. Valokuva on aina kuvaajan valintojen ja kameran käytön tulos, ei niinkään todellisuuden tulos. 


Kuvista saattaa välittyä helposti väärä totuus. Niissä on ajatus, varsinkiin blogiin menevissä, tai lapsikuvissa. Meillä eletään kuitenkin kuvien ulkopuolella. Kuvat ovat osa totuutta.
Luojan kiitos, meillä ei ole niin täydellistä arkea kuin kuvista välittyy.
Lupaan joskus tehdä antipostauksen - kauniisti. 


Karkaan joulunaiheisista kuvista tähän keskusteluun, koska sillä haluaisin muistuttaa niin itseäni kuin muitakin jouluneurootikkoja tai elämänhösliä, jotka ovat aina huolissaan ehtimisestä, siitä ovatko kaikki tarpeelliset perinteet suoritettu ajallaan tai joulukukka pöydällä oikeassa asetelmassa ennen kuin naapurin Irjalla....


Elämä on mahtavaa silloin, kun se ei ole niin mallillaan.
Kun kaikki kuvat ovat kiiltokuvia, ei elämä saa kuitenkaan olla kiiltokuvakansio.
Tämä blogi voi olla mun hetkistä koostuva kauneuden ilmentymä. Mutta meidän, minun ja toivottavasti ihan jokaisen muun elämä on muutakin. Se ei tarkoita kulisseja, se on vaan yksi tapa katsoa. Näkökulma. Yksi kurkkauspaikka tämä blogi. Ovi, josta voi kurkistaa.

Sen sijaan, jos te nyt kurkistaisitte mistä ovesta tahansa meidän oikeaan kotiin tällä hetkellä, huomaisitte että joulukoristeet, pikkulegot, tiskit, koulutusmateriaalit, pyykit, joulukalenteritilpehöörit, punnerruskahvat sekä iloiset asukkaat mahtuu kaikki aivan hyvin yhteen tilaan.
Ja silti saisin kauniin kuvan. Lupaan.


Ei siis ressata siitä miltä meillä näyttää, vaan keskitytään siihen miltä meistä tuntuu.
Eikä varsinkaan keskitytä siihen miltä naapurissa näyttää tai mitä heillä on,
vaan siihen mitä meillä on ja mitä annettavaa meillä on!
Joulumieltä jokaiselle!