23. huhtikuuta 2013


 
Ihana ystäväiseni sai ihanan pienen pojan vastikään.
Pääsimme katsomaan pienokaista, ja täytyy kyllä sanoa, että en muistanut kuinka pieniä ne vastasyntyneet ovat! Niin ihania ja niin pieniä!
 
Viemisiksi vielä yli-iso vauvanhaalari, kaava on yksinkertaistettu versio Ottobren vauvan leikkipuvun kaavasta. Eli ei taskuja. Värit kuitenkin mielestäni herkulliset.
Ella ihmetteli, onkos nää nukelle. "Ei mahu Ejjaa."
 
Leevi sai vauvan syliinsäkin ja oli siitä myöhemminkin aika ylpeä.
Kun on niin taitava vauvanhoitaja. Vaikka ilme onkin, että onkos tää oikea vai pienen pieni nukkevauva?
 
 
Ellokselta tilasin kauaaaaaaaaan sitten ihanuuksia, mutta matto ja tyynyliina tulivat
vasta ja hain ne tuolta kauempaa Valintatalosta. Tulivat tosiaan sinne, yllätyin hiukan.
Vaikka oon molempia katsellut monissa yhteyksissä ja pelkäsin, että olen jo valmiiksi kyllästynyt
näihin keväisiin/kesäisiin kuoseihin, niin tykkään matosta ja tuosta tyynynpäällisestä kyllä valtavasti!

 
Eräänä iltana maalailin vanhalla maalipurkin jämällä tuolta pihalta löytyneen rakennuslavan.
Ei kyllä ollut harmainta aavistustakaan, että mitä siitä syntyisi tai miksi sen maalaan.
Teki vaan mieli maalata kovasti jotain, ja kaapissa oli vain valkoista maalia!
Mintunvihreelle tai turkoosille olisi ollut muutakin virkaa...
 
Mutta siis.
Nyt se rakennuslava on eteisessä pikkukenkien kenkähyllynä!
Hahaa, ei ehkä ihan lopullinen idea, mut eivätpä loju nyt lattialla sekaisin ja eivät vielä peilikaapista koko kenkien tilaa, kun ovat siellä yleensä hujan hajan.
 
 
Ulkona on ollut mahtavat säät tätä päivää lukuunottamatta, ihana kevätfiilis on vallannut mielen.
Mutta blogi ja minä hiljennytään pian hetkeksi ja suuntaamme koko perheen kanssa lämpimille maille "häämatkalle". Sitten kun tullaan, saa luvan olla ihan kunnon kesä ja nurmikko vihertää!
(Niin varmaan...)


 Ihanaa Viikkoa teille kaikille, pitäkää aurinko taivaalla vielä kun me palataankin!

20. huhtikuuta 2013

Voisiko joku imuroida meillä?



Meillä on todellinen kevätpiha. Mullosta. Multaa silmänkantamattomiin.
Kumpparit ovat kovassa käytössä, ja koitan huudella EIEItä, 
kun lapset juoksisivat sotkottamassa jo syksyllä vähän liian viimetinkaan kylvettyjä nurmikonsiemeniä.
Tosin sepelilläkin on vähän tylsä leikkiä.
Pyykkiä ja kuraa on sen verran paljon, että kodinhoitohuone ei ole ikinä siisti. 
Itsehän tahtoisin sen olevan keittiön jatke, mutta ilmeisesti jälkikasvu on eri mieltä.
Toinen rasituksen aihe on tietenkin lapsiperheessä tuulikaappi.
Imuri alkaa olla enempi sisustukseen kuuluva osa, kuin kaapissa piiloteltava siivousväline.


Neidin huoneessa sain pyyhittyä pölyt!
Koska se iki-ihana kevätaurinko paljasti totuuden, oli suorastaan pakko.
Mistä kaikkea purnukkaa, ja pikkukivaa löytyy?
Uskomaton määrä rätillä heiluteltavaa.


Veikkaus on, että parin päivän päästä kaikki on taas lattialla omassa järjestyksessään.
Niinkuin tietysti taas kuuluu, kaikkien muiden paitsi äidin mielestä. 


Päh, pitäisi jaksaa pestä ikkunat, miettiä pihasuunnitelmaa, suunnitella reissua,
ja imuroida jälleen se tuulikaappi.
Taitaa kuitenkin käydä niin, että juodaan toiset kupit kahvia ja sitten päädytään pihalle pyöräilemään.
Ja illemmalla voisi avata grillikauden, voisihan?
Joutaahan tuota siivota sateellakin :)

19. huhtikuuta 2013

Let's Bake!


Ihanaa, miulla on pitkästä aikaa Perjantai-fiilis.
En tiedä miksi se on ollut kateissa monena perjantaina.
Nyt odotan pitkästä aikaa viikonloppua. 
Ihanaa!

Meille tulee tänään illalla ihania ystäviä kylään, pitää vielä vääntäistä paikat kuntoon ja
pykäistä pastasalaattia, mutta onhan tässä aikaa!
Nyt nimittäin leivottiin (okei, ja juotiin kahvit)!


MUSTIKKAMUFFINIT

3,5dl vehnäjauhoja
2dl sokeria
2tl leivinjauhetta
2tl vaniljasokeria
1dl maitoa
1dl pullomargariinia tai 100g voita sulatettuna ja jäähdytettynä.
2munaa
n.3dl mustikoita


Sekoita kuivat aineet keskenään.
Lisää muut aineet ja sekoita sekaisin, älä vatkaa. Viimeiseksi lisää mustikat.
Nostele taikina muffinivuokiin. Täytä 2/3 osaa vuuista.
Paista 200 asteessa 16-18min.

Ohje on helppo, hyvä ja KakkuKatrin blogista.


Laiskan emännän kuorrute on helposti niistä jouluisista sokerikuorrutetuubiloista,
ja hitusen söpösiä sydämiä päälle, rakkaudella tietenkin.

Toivotan kaikille Perjantaifiilistä!

15. huhtikuuta 2013

Ne tekemättä jääneet...


Sain tänään pestyä irtopäälliset tuoleihin, mikähän siinä on niin vaikeaa joka kerta?
Vaikka se on nimenomaan tehty helpoksi, kun päälliset on tehty irrotettaviksi?
En ymmärrä, mutta suuria ponnisteluja se vaatii.



Tiimarista tarttui alle kahdella eurolla kiva kori hedelmille mukaan.
Silloin samalla reissulla kun kävin ostamassa Minimanista ylimmässä kuvassa näkyvää vahaliinaa.
Pieni mies on toiminut päivän apulaisena keittiössä. Apua on ollut liiankin kanssa...


Neiti on keskittynyt sitten ilmeisesti pyykin kuivattamiseen,
jonkunhan siitäkin on huolehdittava :)


Vaaleanpunaisen vitriinin päällä lojunut lamppu pääsi vihdoin paikalleen, niin kuin myös verhotanko makkariin. Verhotangoista lupasin muuton aikaan miehelle oikeat päiväunet, kunhan ne on asennettu. Lamppua varten kuulkaas hain ihan ihan itse maalarintikkaat pihalta ja tökkäisin kattoon.
Miksi tällaisia asioita jää tekemättä? Valmiin valaisimen ripustus?


 Hain koululta vielä muutaman kasviaiheisen taulun seinälle, joka huusi jotain kaverikseen.
Saahan noille paikoille vaihtaa sitten joskus jotain muutakin, jos haluaa.
Tai vaikka tapetoida (Vink vink, puolisokultani!)
Ja lamppu on työvalaisin jostain, mistälie, mutta tykkään! :)


13. huhtikuuta 2013

Syntymäpäivillä








Onnea kaksivuotias rakkaani!
Niin iso ja pieni yhtäaikaa.
Uhmakas ja riehakas, iloinen ja onnekas.
Pehmeä ja kova.
Aito ja ainutlaatuinen.
Meidän perheen kuopus. Äitin vauva. Veikan pikkusisko. Isin tyttö.
Uskomatonta kuinka aika kuluu...

12. huhtikuuta 2013

Pitsinen vahakangas


Aamulla meidän taikuri päätti muuntaa kaikki NÄKYLÄKYVÄKS!
(Läpinäkyväksi.)


Taikoa lumen sisälle, taikoa salamoita, muuttaa äitin rupisammakoks jne.
Kaikkivoipainen nelivuotias.


Ja eilen mie hurahdin paikallisessa minimanissa.
Kukaan ei voi kuvitella, että ostaisi sieltä mummovahakankaan keittiön pöydälle.
Kait.
No minäpä ostin oikean pitsiliinan mutta vahakankaana. Seis tahrat! Seis jatkuva peseminen!
Tiedän ettei se oo ihan, no, tätä päivää, mutta se on ihana silti.


Ystävän lähettämä kortti oli niin täydellinen, et se piti laittaa listan väliin muistisäännöksi...



Läkikuvaa liinasta, eikös ookin ihan suloinen?
Ettekö huolisi?
Ihan hyvää vaihtelua? 
Miusta sopivan mauton jäljennös lapsiperheeseen.


Jaha, päiväuniaika selkeesti?
Äitin päiväkahvit siis!

Mukavaa Viikonloppua!

10. huhtikuuta 2013

Leikkejä


Kaikkea mielenkiintoista sitä jää roikkumaan  kaappeihin,
sellaista tavaraa ja esinettä, joilla ei ole käyttökohdetta.


Lapset ovat kaivanneet leikkeihin leikkimattoa. Sellaista, joka sopii niin pikkueläinleikkeihin kuin pikkuautoleikkeihin ja kaikkiin mahdollisiin yhdistelmiin.


Laittelin tyynynpäällisiä pyykistä liinavaatekaappiin, kun kosketin vauvanhoitoalustaa,
sellaista froteista. Ja tajusin, että se ei luista lattialla, eli ei pala hermot heti, kun se liikahtaa,
ja kaikki sen päälle aseteltu kaatuu. 


Nopeasti tilkkuja, teitä ja Ikean talokangasta ja pienen pieni, sopivasti piiloutuva leikkimatto oli valmis.
Ja hauskat leikit sillä syntyikin.
Ja ei luista lattialla - ei muuten luistanut ommellessakaan, ennen kuin tajusin heittää froteen alle tarpeeksi ohutta paperia, että sain sen kulkemaan ompelukoneessa. Aplikaatiot siis ei ihan onnistuneita,
mutta ajavat asiansa näissä leikkitouhuissa.


Tällä leikittiinkin sulassa sovussa hetki.
Kunnes toisella oli jotain toista enempi,
tai jonkun heppa halusi asua juuri tietyssä tallissa,
tai sisko rikkoi liikennemääräyksiä.
Tiedättehän kuvion :)

Ei muutakuin toteuttamaan, tehkää joku se miun unelmaversio tästä, miulla ei riittänyt kärsivällisyys. Kauneimmissa visioissani olin tehnyt tällaisen ison päiväpeitoksi, joka sitten muuntuisi leikkimatoksi...Mutta ei näillä hermoilla millään ;)

8. huhtikuuta 2013

Hetkiä










Pienen pienen kiireen keskellä kiireettömiä hetkiä,
niitä joista muistaa harvoin olla kiitollinen,
mutta joiden takia sen kiireenkin kestää.

Uusin "kirppislöytö" oli opetustaulu erään koulun vanhempaintoimikunnan myyjäisistä.
Tuo kivaa ryhtiä keittiöön, joka on muuten pastelleita täynnä.

Kauppaleikeistä, kioskista, kahvilasta olisi miljoona kivaa kuvaa.
Suorastaan ihanaa, kuinka lapset jaksavat leikkiä jo tuotakin, kun vaan itse jaksaisi luoda puitteita.
Onneksi oli ystävät jakamassa leikkiä!

Ihanaa Päivää, tänään meillä on kiireetön maanantai.
Loppuviikosta sitten häselletään senkin eestä!