31. toukokuuta 2011

Hii-O-Hoi!

Maata näkyvissä!


Meidän perheellä taitaa olla suuri ja syvä kaipuu järven rannalle jo. Leevin uusiin farkkuihin (jämäkankaita hyödyntäen) aplikoitui meriteemaisesti majakka. Ihan oikeasti, miulla on mitoitus hukassa. Olin tekemässä pitkään shortseja näistä! Ilmeisesti Leevi tuntuu vauvan myötä silmissäni isommalta kuin onkaan ;) Ei onneksi hätää, niissä riitti aplikoinnin jälkeen vielä pituutta ihan kokofarkkuihinkin! :)


"Heeei! Tuolla ylhäällä näkyy jotain!"

Kun olin vauhtiin päässyt ajatuksineni, surrautin Leeville myös velourista caprit. Niihin aplikoitui teeman mukaisesti purjeveneet. Kovin kesäiset niistä tulikin, ja vaikka veneet ei ole kohdillaan, sekä pituuskin taas hiukan ylimitoitettu, ne saivat suuren suosion pieneltä mieheltä. "Äiti, laitetaan kaksi venettä jalkaan!" :) Mikäs sen enempää voisi mieltä lämmittää.



Hmm...myönnän, että meille on lähiaikoina rantautunut muutakin teemaan sopivaa, kohta tämä koti muistutta merenrantamökkiä. Noo, mikäs sen mukavampaa... ;)


Onpas kovin seesteistä ja lämpöisää, pian on kesä, kesä, KESÄ!


Tyyntä ja rauhallista alkuviikkoa teille :)!

29. toukokuuta 2011

Ella Aino Maaria


...Juhlat juhlittu. Meillä oli onnistunut päivä, ja kiitos kuuluu pitkälti kanssajuhlijoille, jotka tekivät juhlista omanlaisensa ja aivan ihanat. Tyttö on saanut nimensä, ja on varmaankin nimensä veroinen, kun sen moni etukäteen arvasi. Osa ehkä tiesikin.

Nyt nautitaan vielä illan viimeiset kahvit ja totutellaan uuteen nimeen. Veikalle Ella on yhä "Paatta-sikko" (Martta-sisko). Kukas se sanoikaan, et taitaa olla tekonimi tullut jäädäkseen?


Onnea nimestä pikkusisko! Pusuja satelee!

27. toukokuuta 2011

Sydänsetti vauvalle


Pitäähän sitä pienellekin toisinaan jotain ommella. Legginssit ja paita ovat olleet kappaleina jo kauan. Niinpä miehen sekä muun perheen innoksi kaivoin pariksi tunniksi ompeluvermeet esiin!


Sydäntrikoo on tietenkin Ikasyrin ihanuuksia ja omalla kaavalla syntyi myös legginssit/trikoohousut pinkistä trikoosta. Housuihin aplikoin tuosta paitakankaan trikoosta sydänpaikat. Vastaavat varmaankin jopa kokoa 62, joten reiluja ovat vielä. Hitusen oli kokilla kiirus soppaa keittäessään, ja ikävä kyllä se näkyy valmiissa annoksessa.


Mutta kun malli on riittävän suloinen, ei tarvitse kaikkien saumojen ja tikkien olla aivan kohdallaan, kuka niitä edes katselee! :)


Yritin ilahduttaa myös ystävää, joka on ollut auttelemassa täällä vauva-arjen kanssa. Hänen suloisille lapsille tein hatut; pienemmälle pojalle vaaleansinisestä pallotrikoosta neliöhatun ja isommalle tytölle punaisesta isopalloisesta trikoosta myssyversion.


Hoppua pitelee, ja myönnän, että ompelukaapin sisällön levittäminen ei ollut ehkä viisain teko näin kastejuhlan viikonloppuna. Mutta otetaan hitusen rennommin siivoukset, niin saa äitikin toisinaan nauttia ompelun riemusta, eiks juu? Arvasin, että ootte kanssani samaa mieltä! Teihin voi nääs aina luottaa tässä asiassa!

Ihanaa viikonloppua kaikille :) Palaan myöhemmin luultavasti paljastamaan nimijuhlan antia, tuskin maltan pysyä poissa kuitenkaan...

22. toukokuuta 2011

Ompelen, olen olemassa!

...Siltä ainakin tuntuu! Mitä luksusta on kaiken tämän härdellin keskellä saada hetkiseksi ajatukset muualle, omiin askareisiin! Todellista hermolepoa.

Viimeeksi kertoilinkin, että palasia on leikelty. Erä 1: Leevin t-paidat valmistuivat nyt. Ja ekstrana pipokin. Sarjatyö on tylsää, mutta palkitsevaa. Ja pikkuherra esitelköön tuotokset!

Siilipaitaa...



Apinoita...



Ihania, kesäisiä pilviä...



Norsuja! (ja syy, miksi kuvattava pysyi hetken aloillaan)



Aha, ja herkut loppui! Niin muuten kuvauksetkin! (Pipoa kuvassa)



Muuten kivoja, mutta nämä kankaat ovat notkuneet kaapissa niin kauan, että eivät juurikaan edes valmisvaatteina enää saa aikaan mitään suuria tunteita. Opimme siis, että ei saa jemmata kankahia liian kauan. Uusia onneksi tulossa, tuotapikaa.



Lopuksi samanarvoisuuden nimissä pikkuprinsessa päivänokosilla. Maistuis äidillekin!



Nauttikaa auringosta!

13. toukokuuta 2011

Kivikuppeja

Lasten mielikuvitus on ihana asia. Leikit syntyy mitä pienimmistä asioista ja välineistä. Joku varmaan vilkaisi tällä viikolla Tila-ohjelmaa? Lasten "suunnittelemia" kalusteita ja ties mitä, aikuisten toteuttamina! Olivat aivan mahtavia.

Meidän 2-vuotias on todella kiinnostunut kaikesta ulkona löytyvästä, joskus liiankin kanssa. Kotiin kannetaan kepit, sammaleet, kivet, jäkälät. Ja ennen kaikkea nuo KIVET. Ne on tämän kevään juttu: niitä tungetaan taskuihin, kuorma-auton lavalle kuormaksi, kipataan roska-autoleikeissä ja ties mitä.

Sisälle ei saa tuoda kiviä-sääntö kumottiin tänään ja vietettiin taas pitkä tovi äiti-poika hetkeä. Kiitos siis pikkusiskolle, joka veti unta putkeen yli 4 tuntia.

Tässä askarteluhetken antia...





Annetaan liiman kuivua välillä ja juodaan kahvit, jookosta?



Ja illalla, hitusen hämärtäessä, nautittiin tuotoksista ja ihmeteltiin, kuinka hemskutin taitavia oltiinkaan!






Ps. Sain jo ihan oikeita kaavoja piirrettyä ja kankaita leikattua, ehkä vielä joskus ompelenkin ne...

7. toukokuuta 2011

Herra Keppiheppa

Ihhaaahaa, Ihhahaaa!



Meillä on melko hektistä arkea, arvaattekos? Mitään "oikeaa" ei ehdi enää ommella tai tehdä, ja nyt on pakko myöntää, et alkaa jo polttelemaan...

Pienen miehen yllätykseksi pikaisesti kuitenkin Keppiheppanen, jollaisilla on kerhoissa ja muissa kovasti laukkaillut!



Koppoti, koppoti...



Näin se keppiheppanen on väsytetty ;)



Loppuun vielä nää meidän vauhtipakkaukset, jotka on kovin hellyyttäviä kuitenkin ;)





Palataan jälleen parempaan aikaan... sitä odotellessa ;)!