22. toukokuuta 2011

Ompelen, olen olemassa!

...Siltä ainakin tuntuu! Mitä luksusta on kaiken tämän härdellin keskellä saada hetkiseksi ajatukset muualle, omiin askareisiin! Todellista hermolepoa.

Viimeeksi kertoilinkin, että palasia on leikelty. Erä 1: Leevin t-paidat valmistuivat nyt. Ja ekstrana pipokin. Sarjatyö on tylsää, mutta palkitsevaa. Ja pikkuherra esitelköön tuotokset!

Siilipaitaa...



Apinoita...



Ihania, kesäisiä pilviä...



Norsuja! (ja syy, miksi kuvattava pysyi hetken aloillaan)



Aha, ja herkut loppui! Niin muuten kuvauksetkin! (Pipoa kuvassa)



Muuten kivoja, mutta nämä kankaat ovat notkuneet kaapissa niin kauan, että eivät juurikaan edes valmisvaatteina enää saa aikaan mitään suuria tunteita. Opimme siis, että ei saa jemmata kankahia liian kauan. Uusia onneksi tulossa, tuotapikaa.



Lopuksi samanarvoisuuden nimissä pikkuprinsessa päivänokosilla. Maistuis äidillekin!



Nauttikaa auringosta!

5 kommenttia:

  1. Oi joi joi...oletpas ollut ahkerana! Mistä sitä itsekin löytäisi tuollaisen tarmokkuuden puuskan käsitöihin :)
    Ja ihania tuotoksia olet saanut aikaan! Vau!

    VastaaPoista
  2. Kivoja värikkäitä paitoja! Milloinkahan sitä itse oppis ettei kankaita kannata hamstrata kun niihin kyllästyy ja koko ajan tulee uusia joita olis paljon kivempi ostella :D

    VastaaPoista
  3. Se on, hermolepoa siis, todellakin! Kunpa minäkin vielä löytäisin tästä härdellistä tuokion, edes keskeneräisten viimeistelyyn...

    VastaaPoista
  4. Tuo kankaiden hamstraus on niin tuttua. Todella pirteitä ja iloisia kesäpaitoja olet ommellut. Ja miten suloinen tuo teidän nuppunen on!

    VastaaPoista
  5. Ihana pikkuprinsessa ja ahkera äiti!

    Kivoja t-paitoja!

    VastaaPoista

Kiitos kommenteista ja tervetuloa uudelleen!