30. marraskuuta 2012

Lumipyryn keskellä


 Kirpparipalstalta löydetty lyhty, miehen mukaan akvaario
(Uhkasin laittaa kultakalan tänne heti joulun jälkeen)
muuntui jouluasetelmaksi Bambille, ettei se karkaa ;)


Pieni mies odottaa jo yhä enemmän ja enemmän joulua, kun joulu hiipii kotiinkin.
Huomista ekaa luukkua odotetaan miltei yhtä paljon kuin joulupukkia.
Tarttuvaa tuo lasten innostus!


Päiväuniakaan kirjoitellaan (toivottavasti jo valmiiksi)
joulukortteihin osoitteita ja suljetaan kuoria. Samalla maistellaan herkkuja 
karkkitötteröstä, joka liimailtiin vanhasta nuottilehdestä.


 Äidin hetkeen kuuluu ehdottomasti tortut ja glögit.
Paistettiin tänään eka erä (vasta nyt) pipareitakin.
Toisaalta kesä kulkee käsi kädessä meidän joulun kanssa, mutta hyvin sopii yhteen
nämä ruusuiset murokulhot ja tonttuset ;)

Ja todella; me saatiin jo postissa joulukorttikuvat.
Mahtuipa sinne se yks onnistunut otos, muut oli näitä tonttu-kiipeää kuuseen ja käkätystä-versioita.
Ihan hauskaa vaihtelua olisi joskus tääkin sinne kuoreen sipsauttaa ;)
Vielä en ihan ilennyt ;)

29. marraskuuta 2012

Taikinaterapiaa


Tänään kerhossa oli taikataikinahommia.
Kotona ideaa jatkettiin kotosalla, ja Leevi teki joululahjoja...
Ja niinhän siinä sitten kävi, että äiti innostui taas enemmän!
Kuulostaako tutulta?


Leivonnaiset suoraan uunista, kanamunalla voitelin ennen uuniin laittoa.
Itse paistoin vajaan tunnin 125 asteessa.

Tähän väliin on syytä lisätä myös itse taikinan ohje:

6 dl vehnäjauhoja
3 dl suolaa
3 dl kylmää vettä
2 rkl öljyä

Kaikki aineet sekaisin, muistathan että taikina ei säily pitkiä aikoja, joten leivotaan samantien ja ylimääräisen taikinan voi huoletta viskata pois.
Taikinan voi antaa kuivaa myös paistamatta, mutta se kestänee paljon pidempään, joten itse paistelin leivonnaiseni samoin tein, jotta pääsin maalaushommiin.


Ja leikkimään päästiin samoin tein!


Syntyi Hanna-tädin pikkuleipiä,


marjaleivonnaisia,


ruisleipää, vaaleaa leipää.


Lisäksi donitseja, suklaata, hyytelökakkua, erilaisia pullapitkoja ja ties mitä!
Ja tässä hommassa viihtyy koko perhe...


Ja pakkohan niitä tuotoksia oli maistaa ihan oikeasti ;)
Ei onneksi ainekset houkutelleet syömään loppuun saakka...


27. marraskuuta 2012

Helppo DIY-kalenteri ohjeineen


Iltapuhteina tein nopsaan pienimmälle oman adventtikalenterin.
Hän lienee onnellinen vaikka Xylitol-pastilli-ylläreistä, joten en viitsinyt sen kummempaa varata.

Tarvitset:
- ruudullisen astiapyyhkeen
-huopaa
- piirtolevyn (ei pakollinen)
- Sakset ja ompelukoneen
- lasten hengarin (ei pakollinen)

 


Leikataan huovasta ruutujen mukaan neliöitä, tämä kuva varmaan selventää vähän: 


Niihin merkattiin numerot 1-24, itse käytin apuna tätä Tupperin piirtolevyä, kun käsiala on mitä on.


Sommitellaan ruudut pyyhkeen päälle kas näin;
Mieluiten aika keskelle "ripustuskoukkua"
Alle voi lisätä oman tekstin halutessaan, sekin levyillä kirjoitettu.


Ommellaan taskut kiinni, ei tietenkään yläreunaa.
Paitsi tekstiosiossa :) 


Ommellaan sivut kauniiksi, leikataan tarvittaessa ylimääräistä reunaa pois.
Sitten henkari tikataan pyyhkeen nurjalle puolelle käsin, kas näin; 


Ja lopuksi nautitaan tunnelmasta :)
Sopii mainiosti tytön huoneen väreihin, mutta en saanut tällä pimeällä missään oikein valoisia kuvia...


..ja tietenkin koekäytetään kerran, että tiedetään miten toimia, kun tosipaikka pian iskee!


Nopeaa ja helppoa, mies nautti Saipan pelin sillä aikaa, kun lasten kanssa nysvättiin!
Isommat lapsethan osaa jo leikata itse huovat ja piirtää numerot!


Nukeille... 


...pyjamaa...


...tunikaa...


...ja siltä väliltä; mekkoa...
Osa pakettiin, osa leikkeihin suoraan.


Pyjamassa voi nukkua rauhallisesti yön läpi. 


Ja tietenkin nukelle oma unipupu!


Tähän sarjaan syntyi myös leggarit ja pipo.
Leggarit valkoisena sopinee kaikkiin yläosiin.

Muitakin nukenjuttuja tekeillä paketteihin sun muihin! Ja pakettiompeluksia!

25. marraskuuta 2012

Joulu lähestyy (ei sovellu ei-hössöttäjille!)

  

Kaunis arkkumme joutui väistymään olohuoneesta sohvan apupöydän virasta,
jotta sain lasten kengille säilytystilaa ja toisaalta sen joulujuttujen tieltä.
Hyvä väliaikaisratkaisu pieneen eteiseen.


Pirttipenkki vanhus pääsi takaterassille eläkepäiviä viettämään ja kaksi tukevaa,
paremmin istumista kestävää tuolia toimivat nyt tuulikaapissa pukemistuoleina.
Alle saa rivin kenkiä taikka polttopuita.
Isompaa arkkua odottaessa!


Ensimmäinen adventti lähestyy, ja silloin lienee virallisesti lupa aloittaa jouluhössötys.
Tein kuitenkin tutkimusmatkan varastoon, ja vakuutuin asiasta, että meille tulee punavalkoinen
maalaisjoulu :)
En muistanutkaan, että olin ostanut oikein kaitaliinaa ja talouspyyhettä valmiiksi! Ihanaa!


Suurimman osan pakkasin vielä kyllä kiltisti pusseihin sisävarastoon, vaikka se tiukkaa tekikin.
Mutta hitusen jätin jo tunnelmaa luomaan, en vaan kyennyt kaikkea laittamaan pusseihin ;)


Ystävältäni sain vanhan kelkan, jota olin pyydellyt eri puolelta jo jonkun tovin!
Se on suorastaan I H A S T U T T A V A ! ! !
Kaverikseen kelkka sai jouluisia matkailijoilta, pienen kuusen ja lyhdyn.


Pienestä saa aikaan jouluisen fiiliksen, ja tämä lienee tässä odottamassa sitten oikean kuusen saapumista kotiin. Sittenhän kelkan kyytiin on hyvä vaikka ripottaa aamulahjat (meillä tontut on usein pudottaneet kuormasta lasten odotuksen helpottamiseksi ns. aamulahjat, joiden parissa selviää siihen jännittävään pukintuloon, usein jotain touhukasta tekemistä).


Ei muuta kuin JOULUISIA FIILIKSIÄ kaikille ihanille hössöttäjille!
Mie oottelen vaan sitä valkiaa taivaalta!

22. marraskuuta 2012

Kuukauden verran koti


Päivät on todella harmaita, ja ihan totta, alan jo kaivata valoa ja aurinkoa, 
sitä että jaksaisi mennä ulos, 
riittäisi luonnonvalo kuviin ja 
ennenkaikkea oma mieliala kohoaisi.


Kotona onneksi vielä viihtyy melkoisen hyvin ja on kiva käpertyä omiin oloihinsa.
Myönnän, että totaalinen kuherruskuukausi alkaa olla ohi, ja nyt sopeudutaan arkeen täällä.
Vielä olen kuitenkin suuremmilta osin ollut tyytyväinen valintoihin, pieniä juttujahan on aina.


Sauna on ihan parasta, kun olin vuoden saunaton. 
Olen nauttinut saunasta varmaan jo useammin kuin puolisko, 
kun alan mummoutumaan ja kärsin mojovista niskakivuista. 



Tässä kodissa ei vielä ole tarpeeksi värejä minun makuuni, 
varsinkin nyt pimeän aikaan niitä kaipaa enemmän. 
Mutta vielä ei ihan riitä uskallusta siihen kaikkeen, mitä toivoisin kodin olevan.
Kyllä se tästä vuosien mitaan personoituu enempi :)


Keittiö on ehkä eniten kesken. Ei niinkään, että se vaatisi mitään lisää, tai en olisi tyytyväinen 
valintoihini kiinteiden kalusteiden osalta. Kaipaan vaan muutosta ruokailutilaan ja kaikkeen esillepanoon.
Joutaahan noita purnukoita tässä tovin siirrellä :)

Ja sen oon huomannut sekä positiivisena että negatiivisena puolena, että avaruus vaatii puhdasta kotia.
Tai ainakin siistiä ;)
Kun monesta paikasta näkyy moneen paikkaan, se vaatii rivakammin toimeen ryhtymistä.
Tai ainakin ovien sulkemista!


20. marraskuuta 2012

Inspiraatiosta


...tuntuu, että pitkästä aikaa pelkästä inspiraatiosta, ilman kaavoja, ilman selkeää suunnitelmaa 
syntyi tämä ihana P Ö L L Ö M E K K O,
joka hurmasi äidin vasta kun oli valmistunut.


Yläosa on kierrätettyä lakanakangasta, aplikaatiot ja korvat askarteluhuopaa.
Vaaleanpunainen helmaosa on velouria, ja römpsylät alhaalla vanhan rikkinäisen pitsilakanan reuna.


Olin jo aiemmin katsellut erästä ulkomaalaista blogia, jonka nimeä en valitettavasti millään muista.
Siellä oli tehty samaan tyyliin ainakin kettumekko oranssista velourista, ja rakastuin.
"Oikeiden tarpeiden" puuttuessa versioin omani.


Pakko myöntää, että en uskonut itsekään tähän suunnitelmaan jossain vaiheessa enää,
ja on mekko hitusen reilu Ellalle vielä.
Mutta neppikiinnitys, jonka sain jo kertaalleen jostain syystä "hajoamaan" eli nepit irtoamaan,
takanee pidemmän käyttöiän. Olkanauhoja voi kasvattaa tarpeen tullen :)
Ja kyllä, katsoitte oikein, ne on erilevyisiä.
Eihän kaikki voi kerralla onnistua ;)

Pöllöillään taas!

19. marraskuuta 2012

Ensimmäisiä lahjaompeluksia


Pinnityynyjä pikkutytöille söpöissä väreissä Mekkotehtaan mukaan.
(tai miltei ainakin)


Nukenmekoista kaksi menee luultavammin oman tytön pakettiin ja kaksi lahjaksi. 
Kaava on kietaisumekko, yllätys yllätys, Mekkotehtaasta.
Sopivan simppeli tehdä sarjatyönä. 
Ellalle piirsin samalle Katariina-mekon kaavan valmiiksi.


Ompelunurkkaus (kodinhoitohuone) sai pysyväksi sisustukseen ihanat purkit täynnä ihanaa roinaa.
Ajatelkaa, muut ompelujutut mahtuu miltei kokonaan yhteen isoon kaappiin. 
Oon ylpeä itsestäni! ;)


Lopuksi vielä mallien päällä mekot.

Ps. Nyt Leevi huutelee järjestelemään legoja sanoin:

"Äiti, sie kirjoitat liian pitkään. Siun kaverit ei ikuna jaksa lukee. Tuu jo."

On siis mentävä ;)