Puutarhasta mä löysin
pienen pienen lohikäärmeen.
Otin syliin, kannoin kotiin,
kesytin sen ääneen.
Lohikäärme tuo kiltti
keitti mulle teetä.
"Kermaa taikka sokeria?",
huikkasi se äänettä.
Äkkiä tuli pienelle suru,
"Mikä sulla on muru?"
"Ei oo yhtään kaveria täällä,
ei yhtä ainoaa maan päällä!!"
"Kaveriksi ehkä kelpaa muutama dino?"
Vai pitääköhän ystäviä olla iso pino?
Äkkiä sen oivalsin,
lohikäärmeen kaipuun.
Ikävöiden, haikein mielin,
laskin mä sen karkuun!
Hupparin kaava Juju-kirjasta,
housun kaava Otto Bre.
Kankaat turkoosia velouria lukuun ottamatta
Eurokankaasta.
Ihana huppari :)
VastaaPoistaIhana <3 Miulla odottaa tuolla kankaat ja kaavat dinohattua varten ;) Taas hiukan samoilla linjoilla mennään yustäväiseni =)
VastaaPoistaI-H-A-N-A runo ja vielä ihanampi dinoasu!!
VastaaPoistaIhana huppari ja runo <3
VastaaPoistaKiitos,
VastaaPoistaNää dino/lohikäärmejutut on kyllä niin nähtyä jo, mutta silti aina yhtä ihania pienien päällä! :)
Elina, mie möin mein viime vuoden dinohatun Leevin talvipuvun seurana, joten meinasin kyllä tehdä uuteen uusilla väreillä kanssa samanmoisen. Leevillä se oli kätevä kun oli pään läpivedettävä, niin toimi samalla kaulurina :) Kun muuten tuo "aina niin yhteistyökykyinen 2,5v" rakastaan suorastaan kaulureita ;)
Ihana huppari :) mun tarvis kyllä alkaa tekee noita dino paitoja ja pipoja kummipojalle :)se niin rakastaa tuollaisia :)
VastaaPoista