Peuroja

Peurakangas on tilattu kauan sitten.

Se on odottanut tilaisuuttaan,

mutta joutui taittumaan tällä kertaa arkimekoksi.

Resorien "vastustajana" olen ihastunut tyttöjen mekkoihin,

joihin niitä ei tarvitse näprätä.

Meidän neiti ei vielä etene eteenpäin,

joten mekot ovat arkikäyttövaatteita siinä missä muutkin.

Voi olla, että jos tättähäärä onnistuu löytämään konttausasennon,

joudun tyytymään lyhyihin tunikoihin ja perusbodeihin.

Kun Leeville ompelee vaatteen, kuvaus on aina lahjontajuttuja.

Kun ompelee Ellalle, niin Leevi ei suostu pysymään poissa kuvista :)

Siskoa pitää naurattaa, sanoo Leevi ja irvistelee kameralle.

Ai jaaha, no sitten!

Tämä trikoo on itseasiassa aika hyväntuntuista,

ja olen nyt jo pessyt sen pari kertaa, eikä siitä mennyt miksikään.

Harmittaa, kun useissa kankaanlaatu kärsii jo ekoissa pesuissa.

Kankaiden/ vaatteiden käyttöikä on lyhyt ja hinta ei kuitenkaan kovin edullinen...

Tämä kaksikko viihtyy yhä enemmän ja enemmän toistensa seurassa.

Toki Leevillä on vielä ihan omat kuvionsa, mutta on ihanaa katsella,

kuinka se sisaruussuhde lähtee syvenemään. Ja kukaan ei saa tuota pientä rätkättämään

samalla tavalla kuin Leevi! Tiedän silti... Kohta meillä alkaa varmasti se vaihe,

kun sisko yltää jo veikan leluille. Nyt jo toisinaan kuuluu: "Äiti vie Sikko pois,

voisitko, kun se kiusaa vaikka ei tarkoita?"

Nytten odottelen kangastilauksia sieltä sun täältä, sormet syyhyää,

kun motivaatio ei tahdo riittää näiden kauan kaapissa seisoneiden kankaiden

tuhoamiseen! Onneksi sentäs miullekin tuli viimein ja vihdoin uusi Ottobre!