Todellakin, meillä on vietetty isäkuukautta.
Ennen sen alkua tuumin, että onpas minulla sitten aikaa ommella oikein sydämen kyllyydestä.
En ole ommellut juuri mitään. Ihan vähän vaan.
Mutta tänään parempi puolisko poistui tontille, jätti huushollin minulle.
Ja lapset tietenkin.
Ja arvatkaapa mitä? Sain kun sainkin ommeltua ;)
Mitään ihmeellistä en saanut aikaiseksi, mutta pitäähän tytön nukella olla jo vaatteita.
Kohtahan se on jo 1-vuotias tyttö, johan se tarvii..
Ei vaan, en uskaltanut aloittaa suuria projekteja, kun Ella nukkuu usein vain puolen tunnin päikyt.
Uskomatonta, mutta johtopäätelmä on se, että ehdin enempi kun olen yksin lasten kanssa.
Tosin; me on reissattu. Nähty ystäviä. Ulkoiltu. Siivottu kaappeja.
Ehkä se ennemmin selittää sen, miksi ompelukset on hitusen jäissä...
Loppuun vielä:
Kiitos tunnustuksesta Yomm!
Lämmitti mieltäni kovasti :)
Mä oon tullu samaan lopputulokseen, kun tyttö on mun luona saan ommeltua, siivottua, tehtyä kunnon ruokaa yms...sitten tyttö menee isilleen ja mitä mä teen kun olis aikaa tehä mitävaan ilman että mikään keskeyttää? Istun koneella ja makaan sohvalla...tää on niin tätä :D Mutta hienot on nukella vaatteet :)
VastaaPoista