24. helmikuuta 2014

Tekstissä ei ole järkeä.


Kävin tänään työpäivän päätteeksi kuulkaas ihan sisustusostoksilla.
Kyllä, tein sen kotikylällä.
Aivan, minimanissa.
Saa nauraa, tähän on tultu. Taaimmainen muropurkki tuli tarpeeseen, ja on miusta vielä oikein hauska ja suloinenkin. Ostin sen muitta mutkitta.


No sit mie harvemmin retkahan mihinkään ihmeelliseen roinaan (seliseli), mutta oon kyllästyttävän kauan etsinyt kivaa lootaa, johon vois mättää ne pöydällä pyörivät, "tarvitaan näinä päivinä tai ihan pian"-paperit ja maksamattomat laskut. Nyt ne on sitten hukkuneet tuon emännänkaapin lootiin ja tuossa on sellainen outo piirre tuossa kaapissa, että ei ole ollenkaan varmaa, tuleeko sieltä takaisin mitä sinne on laittanut!
Kummituskaappi!
Joka tapauksessa ostin myös tuollaisen Unpaid-lootan noille papereille, joiden oletetaan olevan ulottuvilla ennen niiden arkistoitumista.


Muuten arki onkin ollut taas sutjakkaa.
Koitan pysyä ruokavaliossa viikonlopun herkutteluiden jälkeen.
Koitan jaksaa liikkua muutaman kerran viikossa kunnolla.
Ehtiä tehdä kotityöt, leikkiä lasten kanssa, lukea kirjaa, neuloa rivin pari ja katsoo Maajussit nauhalta.
Viikonloppuna ehdittiin vaikka mitä, sairastaakin, ja siitä todisteena isoveljen kortti pikkusiskolle.


Koska oon ollut liian hiljaa sisustusrintamalla, meidän "Pikku-Teuvo" on pistänyt hösseliksi ja koristellut ties mitä. Viimeisin tuunaus lienee Lego-valaisin, joka oli syntynyt kotipäivänä mummin ja papan hoitaessa huushollia. Todella helppo DIY, kokeilkaapa! 


Niinpä. Kaikki on niin hallinnassa kun tällä rouvalla vaan voi olla.
Ymmärrän täysin, miksi sain ystävältäni tällaisen ihanan luonteenpiirteitäni valottavan tiskirätin joululahjaksi.
Olisi hirmuisen hienoa, jos käyttäisinkin rättiä enempi. 
Tai ehkä lahjaan sisältyy käyttäjä, joka on vielä tuloillaan?? Toiveajattelen.


Räteistä kukkaruukkuun tai ei nyt aivan.
Mutta ihanaan purkkiin, jonka shoppasin tiskiräteille FB:n Lumppulasta.
Maksoin tästä vanhasta purkista liikaa, enemmän kuin monesta muusta, mutta rakastuin tähän heti.
Ja kun tuo kansi menee tarjottimesta myös, niin tavallaan ostin pari astiaa, johon suhteutettuna hinta oli halpa?
Kuka täällä selittelee?


Jotta vielä hönkäisisin ilmoille mahdollisimman sekavan kirjoituksen ja postauksen, täytyy vähän kerskua kevätololla. Koska olen aivan varma, et moni on jo haistanut kevään. Sen voi haistaa, se on tulossa.
Tänään poljin kevättä rinnassa kotiin töistä huulet ylöspäin vinoutuneena.
Mahtavaa, se tulee, todellakin! Päivät valostuu, pitenee, linnut laulaa, aurinko paistaa ja valo on palaamassa takaisin kartalle! I love it! 


Ei kai mulla muuta, muutama sekalainen kuva ja sekalainen ajatus tältä päivältä ja ehkä kuluneelta viikolta.
Eihä miusta tule kerta viikkoon-bloggaria?
Saako tikusta tehdä asiaa?
Niin tai näin, nää ylikerroksilla käyvät kofeiiniaivot tarvitsee lepoa!
Palataan ihanaiset! :)

13 kommenttia:

  1. Tuo Lego-valaisin on tosi hauska! Sisustamista ei pidä ottaa liian vakavasti, vaan anna ihmeessä olla jonkin aikaa, vaikka sijaitsisikin olohuoneessa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sai ollakin jonkun aikaa, on itseasiassa makkarissa sängyn päällä. Mutta pelkäsin niiden tulevan niskaan nukkuessa, joten olin tylsä. Tallettaa piti muisto kuitenkin :)

      Poista
  2. Voi elämä, miten kaunis tuo peltirasia! Itsekin välillä lumpustelen, mutta tuo on kyllä mennyt ihan ohitse. Kaunis kuin mikä, joten et varmasti maksanut yhtään liikaa ;) Mukavaa alkanutta viikkoa sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, no voi olla hyvä että et lumpustellut yhtä aikaa, ei noussut hinta :D Tykkään siitä kanssa hirmuisesti, tuijottelen illat pitkät. Ehkä oon tosiaan onneni ansainnut, ihanaa viikkoa myös sinne! :)

      Poista
  3. Terkut täältä Joensuusta, tuun kurkkii vaikka viikonloppuna (? )siun ihania uusia purnukoita. Miusta oli ihana lukea siun sekalaista sakkia, kuulostit intopinkeenä-puheripuli-Annilta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, voin kuvitella miltä kuulostin. Aivoista katoaa iltaisin jäsentelyominaisuus mutta valitettavasti tarve puhua ei kyllä katoa :D Tervetuloa, here we are! Purnukoita saa katsoa, muttei koskea ;)

      Poista
  4. Vai kummituskaappi :) kumma miten kaapit ja senkit imaisevat tärkeitä papereita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niinpä! En tajua, miten se on mahdollista, liittyy jotenkin just tuohon vanhan ajan henkeen ;)

      Poista
  5. Onpa kivat ostokset. Varsinkin tuo Lumppulasta löytynyt peltirasia. Mukavaa viikkoa! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukavaa viikkoa sullekin! Purnukka on <3

      Poista
  6. Ihan parhaita nuo leegot kattolampussa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lapsilla on parhaat visiot - ja toteutukset :D

      Poista
  7. ;D On se vaan yllättävää, ku jotkut asiat vain katoaa;))Yksi ihmejuttu on pyykkikoneeseen laitetut sukat, usein toinen parista hukkuu matkalla...Oon siis tullut siihen tulokseen, että kone syö toisen, eihän tuosta muutakaan voi päätellä....;D Kyllä, tikuista saa tehdä asiaa....!;)) Kiva postaus!

    VastaaPoista

Kiitos kommenteista ja tervetuloa uudelleen!