18. marraskuuta 2014

Tuesday


Muutamia kuvia jälleen täältä arjen keskeltä.
Todistusaineistoksi siitä, että meillä on välillä rauhallista ja kiireetöntä.
Ainakin usein viikonloppuisin.


Viime viikolla olin pari päivää loppuviikosta kotosalla, kun olin kipeenä.
Muistutus siitä, että mielummin sitä on vaan terve ja kiireinen
näiden ruuhkavuosien keskellä, kuin kipeänä vällyjen alla.
Nyt antibioottikuurin voimin elämä voittaa!


Voimia urheiluun ei meinaa löytyä.
Päätä koskee ja väsyttää.
Pimeys meinaa ottaa vallan - tulisi jo lunta!
Pitäisi vaan mennä niin energiataso nousisi...
Lukemisharrastusta yritin elvyttää, mutta nukahdan aina kesken hyvän alun!
Saa suositella kirjatärppejä!


Koti elää mustavalkoisen ja värikkään kodin yhdistelmää.
Tai ei kunnolla kumpaakaan.
Ei jaksa kuin suunnitella - teot  jäänee myöhemmälle.
Selkeesti jotain pientä kaamosväsymystä.
Meillä jopa käyty nukkumaan lasten leikit levällään ja lähdetty toisinaan töihin sekaisesta kodista...
Not my style!


Asioille pitää antaa varmasti aikansa.
Ehkä nyt on aika vähän höllätä ja tehdä vaan ne pakolliset.
Muuten vähän huilia.
Välikoomaa ennen joulun tyrskyjä.


Viikonloppua odottelen.
Aikuisten reissu Helsinkiin tiedossa.
Hotelliöitä, hyvää unta, shoppailuja, hyvää musiikkia, hyvää ruokaa ja hyvää seuraa.
Aikaa varmasti vain kahden.


Lapset odottaa aikaa mummin ja ukin kanssa sekä tätskyn hoivissa.
Suunnitelmia tehty jo kovasti.
Laatuaikaa myös lapsille.
Vaikka se tuntuukin vähän pahalta hoitoviikkojen väliin ottaa vapaa viikonloppu,
niin uskon sen tekevän hyvää ihan koko perheelle.


Jokatapauksessa, muillekin vähän pimeyden väsyttäneille blogin lukijoille kovasti jaksuja!
Odotellaan niitä kauniita lumihiutaleita leijailevaksi!
Ja sytytellään siihen asti sinnikkäästi kynttilöitä pimeyden keskelle!
Hyvää Tiistaita! :)

8 kommenttia:

  1. Mutkien kautta osuin blogiisi vierailulle:) olipa ihania kuvia!
    Tervetuloa meille vastavierailulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kun eksyit tänne :) Koitanpa tässä aamupuuron aikaan ehtiä kurkistelemaan blogiasi! :)

      Poista
  2. Kiitos ihanasta arkisesta kirjoituksesta. Veit sanat suustani. Itselläni on jotenkin ihan sama, puhti on pois. Tyttäreni on jo yli 4 v. Ja ollut tosi haasteellinen tapaus koko elämänsä ajan, nukkunutkin ehkä alle 10 kokonaista yötä ikuna. Ollaan miehen kanssa oltu kaksi kertaa nukkumalomalla viikonlopun yli ja lapset olleet mummon ja papan kanssa. Joulukuussa olisi uusi nukkumaloma tiedossa, tällä kertaa eka ikinä niin että lapset ovat päiväkodissa ja minä töissä. Ja voi kuinka pahalta tuntuukaan ajatus olla erossa viikonloppuna kun arkenakin päivät ollaan töissä ja hoidossa. Epämukava tilanne. Kiitos vielä kun kuvasit omiakin tuntoja sen suhteen niin rehellisesti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Riikka kirjoituksestasi. Todellakin olette viikonloppunne ansainneet! Pienet ja isommat valvottajatkin tarvitsevat kärsivällisyyttä ympärilleen ja sitä ei ole tiedossa ilman jonkunlaista yöunta. Joskus pitää vaan tankata sitä sitten. Meillä on valvotettu vauva-aikoina kovasti, ja vieläkään pienempi harvemmin nukkuu läpiyön, joten on pientä kokemusta siitä, mitä se voi olla. Empatiaa löytyy kyllä sinne! Mutta lapset kestää aivan varmasti nämä satunnaiset äitien ja isien huilitauot varmasti, ja tärkeintä lienee kuitenkin se, että jaksaa itse. Äitin ja isän ympärillä se koko muun perheen hyvinvointi pyörii! Kovasti jaksuja sinne, ja nyt koitat nauttia unista ja levosta! Tsemppiä!

      Poista
  3. Kivaa viikonloppua ja nauti siitä :)

    VastaaPoista
  4. On kyllä kauniiita kuvia ja rauhallisuudesta huolimatta niin täynnä elämää:) Teillä on kaunista!! Edellisessä postauksessa kerroit ihastuneesi musta-valkoiseen maailmaan. Minä ihastuin myöskin siihen noin vuosi sitten. Karsin kaikki värit olohuoneesta ja paljon muualtakin. Lopulta huomasin, että minulle ei pelkistetty sisustus sopisi, eikä se jotenkin istunut edes talon henkeen. Nyt olen löytänyt sellaisen tasapainon värien sekä mustan ja valkoisen kanssa:) Mukavaa joulun odotusta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Mirva, kiva kun kommentoit! Vähän samat mietteet, oon blogejasi lueskellutkin ja muistan tämän vaiheen sullakin. Luulen kanssa että mulla tää tulee tasoittumaan johonkin suhteeseen molempia. Ja mkä ettei keittiö voisi olla Peppilä vaikka olkkarissa olisikin vähän modernimpi ja selkeämpi linja ainakin väreiltään. Olen vaan niin hurahtanut väreihin parisen vuotta sitten, että tämä tuntuu nyt jotenkin hassulta. Tulipa tuota ostettua kuuseen mustia palluroitakin stokkalta! Saavat pomppia mailegin tonttujen kanssa ihan kaikessa sekamelskassa! Ihanaa Joulun odotusta teillekin! :)

      Poista

Kiitos kommenteista ja tervetuloa uudelleen!