Moni varmaan teki itselleen uudenvuodenlupauksia.
Mä lupasin juoda vettä. Enemmän. Vedenjuonti on mulle vaikeaa.
Se kuitenkin auttaa puhdistumaan ja moniin vaivoihin, joten se on tärkeämpää kuin uskommekaan.
Muuta en juuri uskallakaan luvata.
En tahdo oikeasti pettyä itseeni,
Joka tapauksessa yritän sentäs jotain.
Ensimmäisten joukossa syödä vähän puhtaammin ja terveellisemmin,
kuin loppuvuoden.
Sokereita vähemmälle ja huonoja hiilareita ylipäätään.
Paljon vihreää. ja rapeaa.
Suoliston ja vatsan hellijöitä.
Pitkäaikaista energiaa.
Niinpä mä oon tammikuun arjessa teidän nälän ja mahdollisten lupausten selättämiseksi kuvannut taas muutamia arkisia annoksiani.
Myönnän, et joskus vedän ateriani muovilootistani myös,
mutta armahdan teitä sen verran.
Muuten kuvat on ihan normaaleilta perheaterioilta.
Ei mitään luksusruokia, helppoa ja simppeliä perusruokaa.
Ja sopii koko perheelle.
Mulla ei enää painonpudotuksen kanssa ole pakkoa välttää tiettyjä ruoka-aineita, tai olla missään lakoissa. Tahtoisin vaan päästä siitä kierteestä, kun mieli menee matalaksi sokerien heittelyiden vuoksi tai tulet äkäiseksi siitä, kun ei saa sitä suklaapalaa.
Koukutun todella helposti sokeriin.
Se kävi jo lomalla, joulun ja uudenvuoden aikoihin.
Niinpä mä nyt taas koitan elää ilman sokeria.
Tai ainakaan lisäsokeria.
Syön mä kaikkea luontaisesti makeaa. Hedelmiä, ja sellaisia.
Ainiin ja fitbareja. Ne on vieroittautumisvaiheen kannalta pakollisia,
en kestä kahvitunteja ilman!
Yritän myös kuunnella kroppaani ja mitä se vaatii.
Proteiinin ja hiilareiden määrää, jolla juuri minä voin hyvin.
Joilla jaksan reenata, ja sitten taas mikä riittää lepopäivinä.
Mikä on mielitekoa, mikä on sitten vaan halua.
Yllättävän vaikeaa, kun on ikänsä mursunnut, sitten dietannut painonpudotusvaiheessa pitkään.
Eniten yritän ihan totta olla ressaamatta.
Ruoka on ravintoa. Ravinto on tärkeää kropalle.
Kroppa taas on sielun temppeli.
Kun se voi hyvin, voi henkisestikin paremmin.
Niinpä kroppaa ei tulisi myöskään soimata, taikka repsahtamisista tai herkutteluista ottaa liikaa ressiä.
Ei pidä olla nipo siis.
Tämä on mulle selkeesti tällä hetkellä vaikeinta, kun oon joissakin asioissa kaikki/ei mitään-tyyppinen.
Elikkä näillä starttaa meidän vuosi 2015 ruuan ja ravinnon osalta.
Toivottavasti samalla välittyisi myös lapsille selkeämmät ruokatottumukset ja rutiinit sekä herkut rajoittuisivat selkeämmin tiettyihin päiviin kuin vuonna 2014.
Oliko muilla tähän liittyviä lupauksia/ yrityksiä, ja mitä?
Kyllä on herkkuja! Meillä vähennätään punaistalihaa ja enemmän kasviruokia kuin ennen.
VastaaPoista