Kotileikkejä äidin tapaan

Ajattelin tehdä tällaisen postauksen siitä, kuinka naisen mieli on ailahteleva,

ja kuinka siitä kärsii miehen mieli ja kaappitila.

Ei vaan, kaapit notkuu tekstiilejä sun muita, joita en ole raaskinut vielä myydä, ja jotka ei ole käytössä,

ne kertoo siitä, mistä olen ennen kotona tykännyt ja mistä nyt.

Koska meillä on kotipäivä ehdottomasti, lasten ja äidin mielestä, ajattelin jakaa kanssanne tällaisen kotileikin,

joissa olen näillä vanhoilla tekstiileillä ym. koittanut saada palat sitä tunnelmaa, mikä on milloinkin 

tuntunut hyvältä kotona.

En palaa postauksessani ihan opiskeluaikoihin, se kuvamateriaali lienee blogiin sopimatonta,

vaikka niistäkin kodeista sain kuvia polttareissani nähdä.

Mutta siis alkujaan tyylini on ollut melkoisen tämän tyylinen kun yllä ja alla olevissa kuvissa.

Tähtiä, ruutua, mustaa, valkoista, selkeyttä...

Katso:
Tämä, tämä kotipostaus tai tämä ompelupostaus.

Näistä tavallaan lähti, ikäänkuin modernimman ja perinteisen selkeästä sekoituksesta maalaisromanttinen tyyli...

...Jota koitin taas alla matkia.

Joka oli hankalaa, kun paljon siitä tyylistä on jo myyty.

Tähän tyyliin kuului kaikki mahdollinen tuunaus, ja hassujen normaalien esineiden uudelleenkäyttö.

Katsopa vaikka tätä ja tätä postausta, tai tätä.

Ja näkyi tää kausi ompelussakin, KLIK!

Tällä kaudella ikkunanpokat oli pakkomielle

ja niitä on varastossa jonkun verran.

Enää en oikein tiedä tarvitsenko niitä vai en, en ainakaan tunne niitä nyt

omakseni. Aika näyttää.

Tuo aika oli myös sellaista, että joka paikassa oli vielä enemmän tavaraa esillä jos mahdollista.

Kaikkea vanhaa, puolia, kahvipannuja, kahvimyllyjä, raastinrautoja, ties mitä vailla virkaa.

Kaksi viimeisintä kuvaa on meiltä nyt.

Hitusen enempi väriä ja en tiedä mitä tyyliä tää nyt sitten olisi.

Väriä kaipaan jatkuvasti lisää, mutta annan sen tulla itsestään.

Nyt koti tuntuu kodilta. Tämä muutoshan "tyylissä" on tapahtunut oikeastaan parin vuoden sisään,

ja on jännä huomata, että aiemmin en kestänyt lainkaan värejä tai epäjärjestystä,

mutta nyt ne tuntuu kodikkaalta sopivassa määrin.

En tiedä saiko näistä tolkkua ollenkaan, mutta tässä olen pohtinut juurikin muuton aikaa,

ja sitä, että olin valmiiksi ostanut uuteen kotiin kaikkea kivaa.
Niistä aika vähän on esillä, koska ne on pitkälti kahden eka tyylin aikakaudelta.

Kaappeja pitäisi raivata ja myyntiin laittaa, mutta kukahan sen tekisi puolestani?

Ps. Viimeinen kuva on blogista 25.4.2010.
Silloin on alkanut nykyisen kodin suunnittelu!

Hei, ja nyt kotona ollaan! :)