Viikonloppuja

Ja hitusen asiaa kuluneeltakin viikolta.

Radiossa sanottiin, että lupiinit valtaavat tienvarsia niin, että perinteiset tienvarsikasvit uhkaavat

 tukehtua niiden alle.

Itse rakastan perinteisiä kesäkukkia, kissankelloja varsinkin! Kestävät muuten mainiosti maljakossa.
Toivottavasti pitävät siis kutinsa lupiinien rinnalla.

 Vanhat pullot toimivat kauniina kukkamaljakkoina näille hentovartisille kukille,

mutta ajavat asiansa myös kynttilänjalkoina...

Ja kun olin muka jo heittämässä tarpeettomana pois...

Leevi kantaa äitille kahvia usein sohvalle, tietenkin hokien matkalla, että aikoo juoda itse. 

Neljävuotias rontti koko ajan kiusaamassa.

Neitin kaksivuotias on ollut hirmuisen känkkis, ja hermo palaa viimeistään kun Bellen jalka ei sujahda kenkään. Omia ja nukkejen vaatteita saisi vaihtaa jatkuvasti ja itse tietenkin; taidot ei vaan aina seuraa sitä omaa tahtotasoa. Mieite,mieite.

Ja ompeluita. Äidin vanhasta t-paidasta syntyi herkkä tunika/mekko viiden minuutin pikasurautuksella.

Kuosi oli liian kaunis poislaitettavaksi, ja koko liian pieni päällelaitettavaksi.

Ja päiväuniaikaan ommeltiin kirpuilta löytyneille kakkuvuuille kaakkuja, ja samalla testattiin myös kakunpalan ompelua. Juusto, totes leevi pokkana. Olkoon sitten vaikka juusto :D

Viime sunnuntaina torikirpuilta löytyi Leevin huoneeseen oikea tuoli.

Päällinen ei ole vielä niitattu kiinni.
Sopiskos teistä, tätä mie tähän meinasin? Edellinen on liian raju miun makuun, mutta rakastan tuolin muotokieltä!

Ja sitten; katsokaapa mikä ihanuus miulla on sylissäni!

Mahtava, ihana, hauvavauva.
Veljeni ja puoliskonsa ottivat tän ihanaisen omakseen juurikin tänään,

ja oivoi, anoin pääsyä koiran sylikummiksi.
Mahtavan suloinen ja ihana,

taisin saada hauvavauva-kuumeen! Oi!