25. toukokuuta 2015

Mä oon mielummin sen ajan lasten kanssa ja ei mulla oo aikaa...


Heipä hei, siinä missä tulin kertomaan vähän kuulumisia ja vinkkejä, tulin myös sohaisemaan pikkaisen muurahaispesään. Tai ampparipesään. Saatte itse valita ärsyyntymisen tason.


Taustaksi voin vielä kertoa, että kuulun itse myös siihen porukkaan, mistä kirjoitan.
Mulla on tietty historia ja tietty elämäntapa, joka on remontissa. Eikä äsken syödyt superrasvaiset vohvelit mummin hillolla aina kuulu siihen - mutta ne myös kuuluu.
Koska mä tykkään niistä.


Niin - mulla ei oo aikaa.
En mä viiti lasten kanssa. Mä käytän sen ajan mielummin lapsiin.. Lyhyet illat, tahdon olla niiden kaa kotoa. Mitä nekin oppii jos äidit ja isät aina vaan pörrää liikkuessa.
Voishan sitä lasten nukkuessa, mut sit mä oon niin väsynyt.
Vikan muuten allekirjotan - mä oon tosi suuresti tarvitseva unen suhteen käydäkseni täysillä.
Mutta tiedättehän?
Lapset estää liikkumisen ja niiden uniaikaan ei pysty!


Voiks blogiin kirjoittaa paskat.
Tein sen just.
Suurinta schaissea. Tavoitteellisestikin voi liikkua lasten kanssa ja vielä helpommin, jos on vaan kuntoliikkuja niinkuin  meikäläinen.
Esim, tämä meidän eilisillan reeni on nopea ja siitä nauttii koko perhe!
Koska kuntopostauksia on joskus toivottu, täältä pesee.

Tarvitset:
Lapset
Treenikaveri (mies/ystävä)
Ihana ympäristö (puisto, leikkipuisto, kuntoilupiste, lampi...)
Kahvakuulan halutessasi
Motivaation
Juomapullon
Elämäniloa



Lapset parkeerataan yhdessä sellaiseen paikkaan, jossa heidän luovuus pääsee valloilleen.
Ihanaa on esim. uittaa kiviä, keppejä pitkin lammenrantaa, tai tehdä hiekkakakkuja rannalla.
Treenikaverin kanssa vuorotellaan.
Kun toinen juoksee lyhyttä pyrähdystään, vastaa lihaskuntoaan huoltava lasten valvomisesta.
Liikkeitä voi tehdä ilman mitään välineitäkin, mutta mulla oli kauppakassina kahvakuula.


Mä pistin isännän ensin juoksemaan.
Aluksi voi lämmitellä ihan perusheijareilla...
Sit mennään, mä tein kiertoharjoitteluna kunto-osuutta.
Sumokyykky kahvakuulalla vatsapenkkien päällä seisoen.
3* 15-20 taikka kunnes polttaa.





Punnerrus vatsalihaspenkiltä 3* 10-15 tai kunnes lösähdät.
Helpota hei tarvittaessa!



Vatsapunnerrukset vatsalihaspenkiltä 3*15-20, kunnes sattuu.




Muista hemmetissä välillä huilata, jos tarpeen!






Sitten vielä vähän selälle hommia kahvakuulan kanssa. Jos kuulaa ei ole, voi tehdä vatsapenkissä selät, mutta tän mummon selkä ei pitänyt siitä.
Eli kulmasoutu kahvakuulalla 3*15-20

Tässä välissä toinen on varmasti kiertänyt pienen, meidän tapauksessa n. kahden kilometrin juoksupyrähdyksen ja voit lähettää viestintavoin partnerisi matkaan.
Me teimme pari kierrosta tätä harjoittelua.


Tärkeää on nauttia ihanasta iltaruskosta ja vauhdin hurmasta sekä maisemista.
Pari selfietä todisteeksi ei oo pahitteeksi.
Tai luontokuvaajalle ne joutsenkuvat.
Pääasia, että nauttii!


Ainiin, mä unohdin. Kierroksen jälkeen sitten aloitetaan aina leuanvedoilla.
Joku 20-30 toistoa riittää aloittelijalle mainiosti.
Niinkuin mä tässä.

En mä saanut oikeasti tehtyä yhtäkään, mutta toivottavasti te ette näe lukea tätä pienellä kirjoitettua.


Lapsilla oli mukana mehut tässä tapauksessa, ja kaikki huilattiinkin vähän ja milloin mitäkin asiaa toimitettiin.
Mutta lämmin ja hyvä mieli tuli, veikkaan et meni ihan oikeaan osoitteeseenkin treeni.


Kertaakaan kukaan ei narissut olosuhteista ja oli ihanaa touhuta koko perheen voimin.
Treenin jälkeen voi istuskella ja nauttia maisemista.
Toisista.
Tai miten vaan.



Ja väittäisin että tääkin on ihan sitä koko perheen aikaa kuitenkin! 
Tää treeni vähän varioiden muutaman kerran viikossa (tai edes sen kerran), kunnon kasvaessa lisätään kierroksia ja tehoja ja ostetaan isompia kuulia.
Haastan teidät kaikki!
Loppuu se narina, häh!

13 kommenttia:

  1. Mahtavaa, juuri näin! Lapset on myös hyviä lisäpainoja. Muksu reppuselkään ja kyykkäämään, lapsikin nauttii äiskän hassusta jumpasta. Kiitos inspiraatiosta ja kivasta blogista muutenkin. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos sulle :) kyykyt lisättävä ohjelmistoon ehdottomasti. Sit kun pystyy vaivatta vielä punnertaa lapsi selässä niin voi olla tyytyväinen! 😅

      Poista
  2. Ihan oikein!! Ja ne pullat voi ostaa myös valmiina kaupasta!! ei siihen tekemiseen tuhraannu aikaa/ hermoja ( kun ei oo suotu leipomistaItoja) :D
    Ja hyvä tuollainen treeniretki" ! Oppii lapsetki tervettä elämäntapaa ja pian varmaan jo perässä tekevät :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, vaikka kun kaikkea on sopivassa suhteessa, ehtii pullatkin paistaa, ja nauttiakin niistä. Ottaa ne sit vaikka evääks seuraavalle treenikerralle! 😂 meillä lapset liikkuu kuitenkin tavallaan ja kunpikin selkeesti oman temperamenttinsa mukaan vaikka näkevätkin meidän reenejä. Hyvä niin - ilolla se on mentävä!

      Poista
  3. Niin totta! :) Noita tekosyitä on olemassa hirmuisesti Ja varsinkaan äideillä ei tunnu (noin niinkun tosi kärkevästi yleistettynä) olevan aikaa huolehtia itsestään. Mulla on myös sellanen oman kehon painolla tehtävä treeni, jonka teen vaikka keittiön/olkkarin lattialla lasten siinä ympärillä touhutella. Aina se puolen tunnin rako jostain löytyy! Kiitti vinkeistä ulkotreeniin, menee varmasti kokeiluun.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itselläni ainakin on kestänyt aika kauan sen sisäistämisessä että ei se määrä vaan laatu. Aikaa ei tarvii paljon kun sen käyttää intensiivisesti ja silti saa tuloksia, varsinkin jos ottaa ruokavaliota avuksi. Ja tulokseksi vois riittää ulkonäkösyiden lisäks tai vaikka mielummin oma hyvinvointi.

      Poista
  4. Hei tää postaus on kyllä inspiroiva, piti miehellekin näyttää. Tässä siis meille tavoite lähitulevaisuuteen! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana sinä! Kiitos! Mietin näitä kuntopostauksia kun ne tuntuu hassulta tapaa henkilökohtaisemmilta, ja toisekseen harvemmin kamera on treenamassa mukana! Mutta jos yksikin innostuu kokeilemaan, tavoite on jo saavutettu! 😊

      Poista
  5. kiva kirjoitus tämäkin, edellisen kerran kommentoin sitä pitkää kirjoitusta aiheesta treenaaminen. On kivaa ja inspiroivaa lukea siitä, kuinka ihminen pystyy jos se vaan haluaa :) Se vaatii proirisointia ja luovuutta, ajankäytön uudelleenhallintaa yms. mutta SIIHEN PYSTYY jos tahtoo! Jatka saman tahtotilan kanssa, niin mäkin olen ajatellut. Ja vaikka mun ykköslaji on juoksu, voin hyvin joustaa siitä lasten takia. Viimeksi teki kovasti mieli mennä poluille juoksemaan metsään, mutta esikoinen tahtoi pelaamaan tennistä. Ja koska tenniskentät eivät olleet juuri silloin vapaana, teimme ensin 10km pyörälenkin ja sen jälkeen puoleksi tunniksi pelaamaan tennistä. Olen niitä ihmisiä, jotka pyrkii lähtemään lasten kanssa liikkumaan aina kun vain suinkin mahdollista. Terveellinen urheilullinen lapsuus on hyvä paikka kasvaa terveeksi liikkuvaiseksi aikuiseksi. Niimpä meillä hiihdetään, luistellaan, uidaan, pyöräillään, pelaillaan eri pallopelejä yms fiilisten ja sesongin mukaan :) Kun lapset ottaa mukaan treenaamaan, niin siinä ne samalla tekee omia juttujaan joko liikunnan parissa tai muuten!
    Eevi

    VastaaPoista
  6. No itsellä mies viikot ja välillä loputkin poissa ja lapset 1-7v, niin ei vaan luovuus ja tahdonvoima tahdo riittää liikuntaan, lyhyitä innostuksia pidempään. Ehkäpä vuoden, parin päästä. :-)

    VastaaPoista
  7. Peukut tälle! Näin meilläkin ja välillä riesaksi astikin vaihtoja läpsystä, kun kumpikin vanhemmista urheilee vuorotellen. En usko, että lapsille haittaa, näkevätpä liikkuvan vanhemman mallin ja meillä mukana urheiluissa pienestä asti. Eikä ole äidillä niin usein pipo kireällä. Tsemppiä reenailuihin ja aurinkoista kesää koko perheelle!

    VastaaPoista
  8. Hauska miten itse juuri viikko sitten kirjoittelin melkoisen samalla tyylillä. Itsellä tosin lähtökohtana yhden vanhemman perhe ja arkiliikunnan mahdollistaminen :) Tekosyitä ei tunneta! http://pappadiippa.blogspot.fi/2015/05/ei-tekosyita.html

    -Pappadiippa

    VastaaPoista
  9. Nostan hattua! Kiitos vinkistä, näppärän ja kivan kuulosta :) itse odottelen vielä jälkitarkastusta ja lupaa alotella taas kunnon treenaaminen, hinku on kova!

    VastaaPoista

Kiitos kommenteista ja tervetuloa uudelleen!