Kaiken tän kaaoksen keskellä huomasin, et löydän itseni koneelta katsomassa Leevin kuvia aivan pikkiriikkisenä! Kylläpäs aika on oikein hujahtanut! Kohta pieni mies täyttää jo vuoden ja ei ole enää vauva.
En voi uskoa kuinka pieni ja hauras vauva meillä on ollut! Ja nyt moinen jässikkä! Meinaa ihan iskeä oikeasti vauvakuume, VAIKKA tuo pienoinen vaan huusi ja rääkyi pienen alkutaipaleensa eikä huippunukkuja ja kovin hyvin viihtyvä ole vieläkään :) Mutta on ne niin ihania ja PIENIÄ!
Ja kuinka ihanaa olisikaan tehdä aivan pienen pikkiriikkiselle vauvalle oma peitto, töppöset ja nuttuja! Oon nähnyt niin loistavia ideoita useassa paikassa, et meinaa itku tulla niitä katsoessa. Tuppaa vaan tässä unohtumaan, että vielä on tuo yksi pieni mies, ja aika rajallinen. Uskon tän olevan biologiaa, ei tän kanssa ole järjellä mitään tekemistä. Piste.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommenteista ja tervetuloa uudelleen!