Pieni koti

Käytiin tänään kylässä pienessä kodissa.

Huolisin eteisestä/aulasta itselleni ihanan peilin ja kukkaistapetin.
Kodin väki oli sen vastikään asentanut.

Talo on kaksikerroksinen ja yläkerrassa on iso yhteinen makuuhuone.

Ilmeisesti isommat lapset on hyviä nukkujia, kun eivät herää vauvan ääniin.

Ja vanhemmat toisaalta tottuneet siihen, ettei omaa tilaa näin lapsiperheessä hirmuisesti ole.

Vauva oli päiväunilla kuvatessakin.

Kaiken eniten perhe tuntuu tarvitsevan säilytystilaa, kotiin on jo hankittu iso vaatekaappi, antiikkinen, mutta sille ei meinaa löytyä paikkaa mistään. Taloa pitäisi laajentaa, mutta pienet tulot, tiedättehän.

Perheen uusin löytö oli kuulemma astiakaappi kyökin puolelle.

Mahtaa saada väriksi turkoosia tai vaaleanpunaista pintaan, kun emäntä jaksaa ryhtyä maalauspuuhiin.

Emäntä rakastaa värejä ja keräilee erilaisia astioita paljon, joten astiakaappi tuli tarpeeseeen.

Naulakossakaan ei ole vaatteita, kun itse perhe on koulussa, töissä ja äiti kai takapihalla kahvilla

vauvan nukkuessa....

Okei, okei. Leikittiin nukkekotileikkejä.
Saattoi olla, että tahdoin sisustaa, tapetoida ja leikkiä niin, että lapset kiukuttelivat vuoroansa.

Mutta onpa söpöä, että nämä leikit on meillä nyt alkamassa.

Ella peittelee kaikki unille, ja Leevi herättää. Taloa sisustetaan myös lasten voimin ahkerasti.